Siirry sisältöön

Kansainvälisen avun antaminen

Puolustusvoimien tehtävät ovat lailla säädetty. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi Puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä.

Tuoreimpana esimerkkinä Uudenmaan eristykseen liittyvä viranomaisen tukeminen koronapandemian kiivaimpina hetkinä. Osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa on Suomella pitkä historia vuodesta 1956.

Uutena tehtävänä Puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen avun antaminen. Tehtävänä kokonaisuus on toistaiseksi vielä suuri tuntematon, koska lain hyväksymisen jälkeen varsinaisia tehtäviä ei ole ollut.

Laki kansainvälisen avun antamisesta ja ottamisesta hyväksyttiin siis vuonna 2017. Tarve lain säätämiseen syntyi jo vuonna 2009, jolloin EU:n Lissabonin sopimuksessa sovittiin, että jäsenmaat auttavat toisiaan ja saavat apua sitä pyydettäessä.

Lissabonin sopimusta pidettiin pitkään vain muodollisena julistuksena, koska EU-maiden sotilasyhteistyö sujuu Naton kautta, johon useimmat jäsenmaat kuuluvat. Vuonna 2015 Pariisissa tapahtuneen suuren terrori-iskun jälkeen Ranska vauhditti lainsäätämistä pyytämällä kansainvälistä apua Lissabonin sopimuksen solidaarisuus- ja avunantolausekkeiden nojalla. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa.

Suomelle se olisi sopinut erinomaisen hyvin, mutta samalla myös huomattiin, ettei Suomen lainsäädäntö salli avun antamista kaikin tavoin. Suomi auttoi Ranskaa muun muassa korvaamalla Ranskan joukkoja YK-tehtävissä. Lainsäädännön rajoitukset huomattiin myös, kun Ruotsi etsi aluevesiltään vieraita sukellusveneitä. Suomi ei voinut lähettää omaa taistelualustaan, koska laki kielsi tämän. Nyt rajoituksia ei enää ole ja lain myötä Puolustusvoimat voi antaa toimialaansa kuuluvaa apua toiselle valtiolle.

Kansainvälisiin avunantotehtäviin käytetään pääsääntöisesti ammattisotilaita ja muuta palkattua henkilökuntaa. Toisin kuin kriisinhallintatehtävään lähetettävälle joukolle, kansainväliseen avunantotehtävään lähetettävälle joukolle ei todennäköisesti ole aikaa järjestää tehtävään valmistavaa koulutusta.

Ensisijaisesti tehtäviin käytetään kansainväliseen toimintaan sitoutunutta henkilöstöä. Henkilöt ilmoittavat halukkuutensa kansainvälisen avun tehtäviin vuosittain kehityskeskusteluissa. Puolustushaarat laativat vapaaehtoisuuteen ja halukkuuteen perustuvat listaukset henkilöstöstä henkilöstöryhmittäin huomioiden käytettävyyden ilmoittaneen henkilöstön aselajin ja toimialat.

Tehtävät pyritään täyttämään vapaaehtoisuuteen perustuen. Tarvittaessa Puolustusvoimilla on oikeus määrätä tehtäviin palkattua henkilöstöä.



Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kannen kuva: Janne Maula

  • Kyberturvallisuus on kaikkien yhteinen asia

    Jokaisella ammattisotilaalla on rooli kyberpuolustuksen toteuttamisessa. Kaikkien tulee kyetä tunnistamaan digitaalisen toimintaympäristön toimintaperiaatteet ja pystyä turvallisesti toimimaan siellä.

  • Mikä on yhteiskunnan etu

    Onko pelkkää yhteiskunnan etua edes olemassa vai puolustetaanko politiikassa ja työmarkkinoilla lopulta aina jonkin ryhmän etua? Kukaan ei tahdo päätöksillään ohjailla yhteiskunnan rahavirtoja niin, että omat tulot ehtyisivät.

  • Sotilaan kymmenen käskyä

    Jokaisen sotilaan tulee tuntea laillisen sodankäynnin perussäännöt niin hyvin, että hän tositilanteessa noudattaa niitä vaistomaisesti. Jokainen varusmies koulutetaan toimimaan sotilasta velvoittavien sotilaan sääntöjen mukaisesti.