Meripalvelukokeilu jatkuu Rannikkolaivastossa

Vielä ei ole keskeneräisen kokeilun yhteenvedon aika, mutta nyt on oiva hetki välitarkastelulle. Kokeilu on sujunut näin Merivoimien pääluottamusmiehenkin silmin verrattain hyvin.

Merivoimien pääluottamusmies Aleksi Laurila

Valmiusalustoimintaakin sivuavasta työnantajan yksipuolisesti antamasta ohjauksesta meripalveluun liittyvien maksuperusteiden yhtenäistämisestä ja erimielisyydet meripalvelukorvauksista ovat jättäneet varjonsa alkaneelle kokeilulle. Nämä eivät ole mielestäni omiaan kasvattamaan luottamusta työnantajaa kohtaan meripalveluksesta neuvoteltaessa.

Itsekin pitkään aluksella palvelleena voin todeta, että Merivoimien alustoiminnassa on pitkään ollut haasteita työvuorosuunnittelussa. Alushenkilöstöltä ei enää tahdokaan löytyä luottoa työnantajan tekemiin suunnitelmiin. Epätietoisuus tulevasta kuluttaa jatkuvasti jaksamista, kun jatkuvasta muutoksesta on tehty vakio.

Rannikkolaivaston luottamusmies Janne Maulan tekemien havaintojen perusteella meripalvelukokeiluun osallistuvien osalta kuusiviikkoissuunnitteluun on nyt voitu luottaa.

– Odotettuja haasteita on kuitenkin esiintynyt alusten teknisten valmiuksien ylläpidossa. Koska korvaavaa henkilöstöä ei ole, pidemmät tasoitusvapaat ennen pitkiä harjoitusputkia ovat tuoneet kiirettä valmistelutöihin ennen merelle lähtöä. Aikaisempaa pidemmät tasoitusvapaat, ennen pitkiä poissaolo jaksoja tuoneet tasapainoa siviilielämään ja lisänneet henkilöstön jaksamista.

Valmiusalusviikon aloituspäivän muutos on Maulan näkemyksen mukaan otettu myös vastaan positiivisena muutoksena ja sen toivottaisiinkin jäävän valmiusvapaan lisäksi pysyväksi käytännöksi valmiusalustoimintaan. Positiivisena asiana koetaan tulkintani mukaan myös pidemmälle aikavälille tehdyt työvuorosuunnitelmat, joiden paikkansapitävyyteen henkilöstö on voinut nyt kokeilun aikana luottaa.

Valmiusvapaasta helpotusta merimiehen arkeen

Rannikkolaivaston luottamusmies Janne Maula

– Kokeiluun osallistuva henkilöstö kokee valmiusvapaan tervetulleena muutoksena. Pysyväksi elementiksi muutettaessa se tarvitsisi kuitenkin työajallisen arvon, mikä nyt kokeilussa siltä kokonaan puuttuu. Kokeiluun osallistuvien henkilöiden työaikajaksot suunnitellaan valmiusvapaiden verran vajaaksi.

Merellä työskenteleviä Aliupseeriliiton jäseniä kiinnostavat Maulan mukaan työstä maksettavat korvaukset, haittatöiden lisäpalkkioiden maksuaikataulut sekä viime aikoina erityisesti korona-ajan erikoisuudet karanteeneineen ja työaikamerkintöineen. Itsekin meripalvelukokeiluun osallistunut Maula näkee kokeilun sujuneen toistaiseksi hyvin.

– Työnantaja on selkeästi panostanut kokeilun onnistumiseen. Kuitenkin vasta lomakauden alkaessa näemme todellisuuden, kun korvaavaa ylimääräistä henkilöstöresurssia ei ole aluksilla käytettävissä.

Henkilöstön jaksamista parannettava

Maulan mukaan kokeilussa on hyviä elementtejä, mutta yhtenä suurena puutteena palvelussuhteen ehdoissa hän näkee meripalveluksesta kertyvän työajan.

– Työaikamerkintänä 7 tuntia, 39 minuuttia yhdestä meripalveluvuorokaudesta on mielestäni tämän päivän alustoiminnassa vääristynyt. Merellä alukset kuitenkin toimivat ympärivuorokautisesti ja henkilöstö on jatkuvasti työnantajan käytettävissä.

Työajallisesti ympärivuorokautista työskentelyä aluspalveluksessa ei ole vielä Puolustusvoimien työaikasopimuksessa tunnustettu. Epäsäännöllinen unirytmi, intensiivinen toiminta ja rajattu yhteydenpito ulkomaailmaan rasittaa henkilöstöä pitkillä meriviikoilla.

Toivottavasti kokeilu tuo valmiuksia myös pysyvämpiin, ammattisotilaiden työaikasuojelua parantaviin muutoksiin. Kun tahtotila löytyy, parannuksia henkilöstön jaksamiseen voidaan saavuttaa. Sen olemme jo nyt huomanneet kokeilussa.