Puolustusselonteko 2021
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle puolustusselonteon syyskuussa. Selonteossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selontekoon on kirjattu myös taloudelliset raamit, henkilöstömäärätavoitteet ja lainsäädännön uudistustarpeet puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Selonteon mukaan Suomi pitää huolta 
(avautuu uuteen ikkunaan) uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resurssoinnista. Puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaatimukset ulottuvat myös kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöihin. Kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet.
Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Viranomaisten välistä yhteistyötä kehitetään kyberpuolustuksen, strategisen viestinnän ja informaatiopuolustuksen alalla.
Selonteon mukaan Suomen ja sen lähialueiden turvallisuustilanteeseen vaikuttavat Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma sekä jännitteiden lisääntyminen. Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä ennaltaehkäistä, toimia ja tarvittaessa puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä.
Puolustusvoimille on asetettu viime vuosina uusia velvoitteita, jotka ovat edellyttäneet henkilöstömäärän lisäämistä. Myös suorituskykyvaatimukset ovat koventuneet. Lisääntyvät ja vaativoituvat tehtävät edellyttävät henkilöstömäärän nostamista.
Selontekoon on nostettu Puolustusvoimien henkilökunnan työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstömäärällä on kriittinen vaikutus työssä jaksamiseen. Toimintaympäristön edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä. Jotta varusmiesten kouluttajamäärätavoite, 2,5 kouluttajaa/joukkue, voidaan saavuttaa, sopimussotilaiden määrä on turvattava 350 henkilötyövuoden tasolle.
Henkilöstön työssä jaksamista ja toimintakykyä tuetaan laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella, käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja, analysoimalla henkilöstökyselyjen tuloksia sekä reagoimalla esille nouseviin kehittämiskohteisiin. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstön virka- ja työehtojen kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan rahoitusresurssien puitteissa. Sotilaseläkejärjestelmän muutoksen ja opistoupseerien poistuman vaikutusten arviointia sekä henkilöstöjärjestelmän kehittämistä jatketaan.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Valmius, valmius, valmius
Puolustusvoimien valmius- ja varautumissuunnittelua johtava prikaatikenraali Markku Myllykangas toivoo, että ei ikinä joutuisi ammattisotilaan koulutusta vastaavaan työhön. Valmiussuunnittelun tarkoituksena onkin ehkäistä ennalta konflikteja. Ja toisaalta, olla valmiina, jos niitä eteen tulee.
-
Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu
Valtioneuvosto on aloittanut eduskunnan kesäkuussa hyväksymän puolustusselonteon toimeenpanon. Puolustusministeriö on ohjannut puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.
-
Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta
Suomalainen työväenliike on tehnyt työtä tasa-arvon ja kansalaisten vapauksien puolesta yli sata vuotta. Työväenliikkeen tämän vuoden kohokohtia ovat Vapauden museon rakentaminen Tampereelle, uusi tyovaenliike.fi -verkkosivusto ja maaliskuussa järjestettävä juhlaseminaari.