Vuorotteluvapaa auttaa jaksamaan
Kun sinulla on työhistoriaa yli 20 vuotta, voit hakea taukoa työhösi sopimalla siitä työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä jää määräaikaisesti vapaalle työtehtävistään. Vuorotteluvapaa voi kestää 100 – 180 kalenteripäivää.
Kyseiseltä ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit työttömänä ollessasi. Mikäli olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa ennen vuorotteluvapaan alkua, lasketaan korvaus ansiosidonnaisesta päivärahasta. Vuorotteluvapaakorvauksen maksaa oma työttömyyskassasi. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kansaneläkelaitos. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.
Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että
- olet tehnyt kokoaikatyötä (yli 75 % alan enimmäistyöajasta)
- olet tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle siirtymisestä
- työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, joka täyttää vuorotteluvapaalain edellytykset
- työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaalle jäämistä
- sinulla on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työhistoriaa vähintään 20 vuotta.
Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea työntekijän jaksamista ja mahdollistaa työkokemus työttömälle työnhakijalle. Vuorotteluvapaan aikana on mahdollista myös tehdä töitä. Mahdolliset palkka- ja muut työtulot kuitenkin vähentävät vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaalla olevan tulee ilmoittaa vuorottelukorvauksen maksajalle viipymättä työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen.
Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät myös vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvaukseen eivät kuitenkaan vaikuta perhe-eläkkeet, asumistuki, lapsilisä, toimeentulotuki tai omaishoidon tuki. Vuorottelukorvauksen suuruuteen ei myöskään vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaittu ja vapaan aikana maksettu lomaraha.
Hyödyllisiä linkkejä
>> Työttömyyskassa Aaria: Kuka voi saada vuorottelukorvausta(avautuu uuteen ikkunaan)
>> Kela: Vuorottelukorvauksen määrän laskenta(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Puhdas sisäilma työkyvyn tukena
Työpaikan terveellinen sisäilma on perusedellytys tuottavalle työnteolle. Huono sisäilma vaikuttaa terveysvaarojen lisäksi haitallisesti koko työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.
-
Työsuojeluvaalit 2019
Tuleva syksy on työsuojelun kannalta merkittävä. Hallintoyksiköiden työ- ja palvelusturvallisuustoimikuntien kausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Toimikausi on nelivuotinen.
-
Fyysisen toimintakyvyn arviointi muuttuu
Sotilaiden fyysisen toimintakyvyn valtakunnalliset tavoitteet muuttuivat vuoden 2020 alussa. Samalla toimintakykyä mittaavat testit muuttuivat. Jatkossa kaikilla sotilailla on tehtäväkohtaiset toimintakykytavoitteet, iästä ja sukupuolesta riippumatta.