Kehityskeskustelut osa kansainvälisen toiminnan muutosta
Kehityskeskustelut lähestyvät ja esimiesten sekä alaisten on syytä aloittaa valmistautuminen keskusteluiden läpivientiin hyvissä ajoin.
Puolustusvoimien vuoden 2023-2024 kehityskeskusteluihin valmistaudutaan hieman uudesta näkökulmasta. Suomen Nato-jäsenyyden myötä kansainvälisyys näkyy entistä enemmän toiminnassa ja kehityskeskusteluiden kautta käynnistyvässä henkilöstösuunnitteluprosessissa.
Pääesikunnan määräys HJ840, PVHSM HENKILÖSTÖALA 075 – PEHENKOS KEHITYSKESKUSTELUT PUOLUSTUSVOIMISSA antaa perusteet Puolustusvoimien kehityskeskusteluille. Määräystä täydennetään vuosittaisilla Pääesikunnan- ja hallintoyksiköiden tarkentavilla käskyasiakirjoilla, joilla painotetaan sen hetkisiä muutoksia sekä painopisteitä alkavan kierroksen osalta.
Nyt alkavalla kehityskeskustelukierroksella näkyvämpänä muutoksena näkyy kansainvälisen tehtäväkentän laajeneminen. Työnantaja on julkaissut Torni-portaalissa tiedotteen, jossa todetaan laajenevan kansainvälisen toiminnan liittyväksi osaksi nykyistä henkilöstösuunnitteluprosessia, joka sitä myöden vaikuttaa myös kehityskeskusteluiden ura- ja koulutussuunnitteluun.
Nato-tehtävien täyttäminen on aloitettu porrastetusti. Tulevaisuudessa avautuvat tehtävät eivät ole vielä täysin tiedossa, mutta ne tarkentuvat suunnittelun edetessä. Suomen aseman tarkentuminen Naton komento- ja joukkorakenteessa tulee helpottamaan myös henkilöstösuunnittelun toteutusta. Henkilöstösuunnitteluprosessi on ylivuotista, eli nyt kehityskeskusteluissa kerrotut halukkuudet vaikuttavat aikaisintaan pääsääntöisesti vuonna 2025.
Yksittäisen henkilön kannattaa ilmoittaa omat halukkuudet mahdollisimman tarkasti. Tehtävähalukkuuksien lisäksi esimiehen ja alaisen tulee kartoittaa osaamisen kehittämisen tarpeet. Kotimaassa tapahtuvan täydennyskoulutuksen lisäksi koulutuskalentereista kannattaa etsiä soveltuvaa kansainvälistä koulutusta esimerkiksi suunnitellun kansainvälisen tehtävän tueksi.
Kansainväliset tehtävät jakautuvat sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin, kansainvälisiin esikuntatehtäviin sekä valmiusjoukko- ja kansainvälisen avun tehtäviin. Tehtävähalukkuudet huomioidaan vuoden 2026 suunnitteluun saakka. Osaamisen kehittämisen suunnittelu perustuu tarvekartoitukseen vuosille 2025-2029, joka tullaan ohjeistamaan Pääesikunnan käskyllä AT20795, PUOLUSTUSVOIMIEN KOULUTUSTARVEKARTOITUS 2025 – 2029.
Kehityskeskustelu on esimiehen silmin katsottuna erinomainen tilaisuus kartoittaa tehtävien jakautumista tasaisesti alaisten kesken. On myös tärkeää, että esimies saa ura- ja koulutussuunnittelun kautta itselleen valmiuksia suunnitella tulevaa sekä arvioida henkilöstöresurssin riittävyyttä tuleville vuosille.
Alaiselle kehityskeskustelut on loistava mahdollisuus tuoda esille omia näkemyksiä nykyisistä työtehtävistä sekä halukkuuksista tuleville vuosille. Aliupseerien tehtäväkierto tulee lisääntymään ja tehtäväkenttä laajenee edelleen. Ole siis aktiivinen ja tuo halukkuutesi rohkeasti esiin.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Muodollisesti(kin) pätevä
Täydennyskoulutus eli tuttavallisemmin virkaurakurssit. Asia, joka herättää keskustelua ja tunteita aliupseereiden keskuudessa. Suhtautuminen täydennyskoulutukseen on kirjavaa; toiset pääsevät, toiset joutuvat, toiset eivät pääse vaikka haluavat ja toiset eivät missään nimessä halua. Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tiedostaa virkaurakurssien ja muun täydennyskoulutuksen merkityksen omalla uralla etenemisen kannalta.
-
YHTEISTOIMINTA: Ratkaisuvaihtoehtoja työyhteisöihin
Jokainen meistä on varmasti törmännyt keskusteluihin asioista, jotka koskevat omaa työtä ja työympäristössä vaadittaviin muutoksiin tai parannuksiin. Monesti työkaverien kanssa jutustellessa nousee esille ideoita, joiden avulla työt voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja myös turvallisesti.
-
Muutto- ja siirtokustannusten korvaaminen
Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen Puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon ja asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyjä varten.