Siirry sisältöön

Virkamies on lomansa ansainnut

Jokaisella virkamiehellä on oikeus palkalliseen vuosilomaan. Loman tarkoituksena on mahdollistaa palautuminen pidemmän työjakson aiheuttamasta kuormituksesta.

Loma edesauttaa myös virkamiehen Ammattisotilas_vuosiloma2_Kuva_RikuRissanentyön ja perhe-elämän sekä muun elämän yhteensovittamista. Vuosilomajärjestelmämme perustuu ansaintaperiaatteelle.  Tämä tarkoittaa sitä, että tekemällä työtä tai olemalla muutoin työnantajan käytettävissä virkamies ansaitsee lomaa. 

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Vuosilomapäivien määrä lasketaan tämän ajanjakson aikana palvelluista täysistä lomamääräytymiskuukausista. Täysi lomanmääräytymiskuu-kausi on sellainen kalenterikuukausi jolloin virkamies on ollut virassa tai virkasuhteessa vähintään 18 kalenteripäivää.   Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Tavoitteena yhdenjaksoinen loma

Työnantaja pyrkii myöntämään lomat yhdenjaksoisena ja täysinä kalenteriviikkoina. Lomasta on annettava 20 päivää lomakaudella, yhdenjaksoisena. Poikkeamat 20 lomapäivän yhdenjaksoisuudesta on erikseen sovittava yhdessä virkamiehen kanssa.  Jos työnantaja ja virkamies sopivat lyhemmästä lomajaksosta lomakaudella, vähintään 10 lomapäivää tulee kuitenkin suunnitella pidettäväksi yhdenjaksoisena lomakaudella. Tämän ylittävä loman osa voidaan pitää yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja määrittelee vuosiloman ajankohdan kuultuaan ensin virkamiestä. Vuosilomasuunnitelma on laadittava ja vahvistettava etukäteen. Ennen suunnitelman vahvistamista on henkilölle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ja otettava se mahdollisuuksien mukaan huomioon noudattaen tasapuolisuutta henkilöstön lomien sijoittelussa.  Työnantajan on vuosilomasuunnitelmaa laatiessaan otettava huomioon, että vuosilomista on mahdollisimman vähän haittaa hallintoyksikön säännölliselle toiminnalle.

Virkamiehellä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että vuosiloman saa pitää suunniteltuna ajankohtana. Vahvistetusta vuosilomasuunnitelmasta voidaan poiketa vain sopimalla, ellei kysymyksessä ole erittäin painava syy. Tämän syyn tulee liittyä julkisen vallan käyttöön tai sen on välttämätöntä julkisyhteisön laissa säädettyjen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Virkamiehellä on oikeus saada korvausta mikäli vahvistetun vuosiloman siirtämisestä tai keskeyttämisestä aiheutuu virkamiehelle vahinkoa. Tällainen vahinko on esimerkiksi matkalippujen peruuntumisesta tai majoituksen peruuntumisesta syntyneet kulut. Syntynyt kulu on aina pystyttävä osoittamaan tositteilla.

Jos sairastut vuosilomalla

Arkipäivät kuluttavat vuosilomaa. Arkipäiviksi ei lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa ja itsenäisyys- ja vapunpäivää. Tavallisella kalenteriviikolla vuosilomaa kuluu viisi arkipäivää. Lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja Ammattisotilas_vuosiloma3_Kuva_RikuRissanensunnuntait kuuluvat lomaan, vaikka eivät kuluta vuosilomapäiviä. Jos vuosiloma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset arkipäivät on se kalenteriviikon pituinen, ellei virkamiehen suostumuksella hänelle ole merkitty työvuoroa viikonlopulle.  Tämä vaatii siis aina virkamiehen suostumuksen. Sama koskee myös muuta kalenteriviikon pituista lomapäivällä alkavaa ja päättyvää jaksoa jonka kaikki arkipäivät ovat vuosilomapäiviä.

Mikäli virkamies on sairauslomalla vuosiloman alkaessa, täytyy virkamiehen muistaa pyytää vuosiloman siirtoa. Silloin virkamies ei menetä vuosilomapäiviä vaan ne saa säästettyä pidettäväksi myöhemmin. Sama pätee sairastumiseen vuosiloman aikana. Virkamiehen on ilmoitettava sairauslomasta työnantajalle viivytyksettä työkyvyttömyyden toteamisen jälkeen. Virkamiehen tulee toimittaa työnantajalle lääkärintodistus sairauslomasta.

Aurinkoisia loman suunnittelukelejä ja hyvää alkuvuotta.


Teksti ja kuvat: Riku Rissanen

Maavoimien pääluottamusmies

  • Aliupseeriston palkkaus

    Aliupseereiden ja mekaanikkojen palkkaus muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta. Lisäksi eri tehtäviin liittyy lisäpalkkioita ja työaikaperusteisia korvauksia.

  • Kehittämisajatukset edustajakokoukseen

    Valtionhallinnon sopimuskierros on parhaillaan käynnissä. Työnantajaa ja henkilöstöä edustavat toimijat yrittävät löytää yhteisymmärrystä työelämän tulevaisuuden kehittämistarpeista. Aliupseeriliittokin on mukana neuvotteluissa omien kehittämistavoitteidensa kanssa.

  • Jäsenen aloitteet edustajistoon

    Kun yksittäinen jäsen haluaa parannusta palvelussuhteen ehtoihin tai työn tekemiseen liittyviin asioihin, hän ottaa yhteyttä yhdistyksensä toimijoihin. Yhdistyksen avulla asia voi ratketa paikallisesti tai sitten yhdistys jalostaa oman jäsenensä ajatuksen aloitteeksi Aliupseeriliiton edustajiston kokoukseen.