Tavoitteena terveyden ja työkyvyn säilyminen
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työterveyslaitoksen mielestä uudessa laissa on varmistettava, että työntekijän terveys ja työkyky säilyvät kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla.
– Työelämää ja työaikoja pitää uudistaa niin, että työn vetovoima säilyy ja ihmiset pysyvät pitkään tuottavina ja hyvinvoivina. Tutkimuksista tiedämme, että vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja pidentävät työuria, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Työelämän muutos ja digitalisaatio puolestaan mahdollistavat uusia luovia ratkaisuja myös työaikojen hallinnassa. Kiperiä kysymyksiä työaikalaissa ovat esimerkiksi asiantuntijatyön joustot, jaksotyön määrittely ja paikallinen sopiminen.
Paikallinen sopiminen toimivaksi
Työaikojen paikallista sopimista kannattaa lisätä. Paikallinen sopiminen tulee kuitenkin toteuttaa EU:n työaikadirektiivissä määriteltyjen vähimmäisvaatimusten puitteissa. Vähimmäisvaatimukset liittyvät muun muassa lepoaikoihin, viikoittaiseen enimmäistyöaikaan, vuorotyöhön ja yötyöhön.
– Toiminta- ja yhteistyömallien on oltava selkeitä varsinkin silloin, jos työaikoja muutetaan olennaisesti esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä vuorokierrosta toiseen, muistuttaa Härmä.
Jaksotyötä ei pidä lisätä
Jaksotyönä tehtävässä vuorotyössä työvuorojen pituuteen, ennakoitavuuteen, säännöllisyyteen ja palautumiseen liittyvät rajoitukset ovat selvästi väljemmät kuin teollisuudessa tehtävässä vuorotyössä. Työterveyslaitoksen mielestä jaksotyönä tehtävää vuorotyötä ei pidä lisätä. Jaksotyöhön liittyviä terveyshaittoja tulee vähentää rajoittamalla erityisesti alle 11 tuntia kestävien vuorovälien määrää.
Jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuljetusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa.
Asiantuntijoita ei pidä jättää työaikalain ulkopuolelle
Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen yksilöllistä hallintaa ja eri toimialojen ja työpaikkojen tarpeita työaikojen säätelyssä pitää helpottaa. Tarve korostuu varsinkin asiantuntijatyössä, jota on usein mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.
– Vaikka asiantuntijatyö on joustavaa, asiantuntijoita ei kuitenkaan pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon modernin tietotyön haasteet, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
– Myös asiantuntijoiden palautumisesta on huolehdittava. Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.
Teksti: Työterveyslaitos
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Neuvottelutulos vuoden 2018 virastoerästä
Neuvottelutulos virastoerän kohdentamisesta on saavutettu. Virastoeräneuvottelut käytiin Aliupseeriliiton, pääesikunnan ja puolustusministeriön välillä. Neuvottelujen lähtökohtana on aina Valtiovarainministeriön neuvottelumääräys. Siinä määritellään sopimusvarallisuuden kohdentamisen päälinjat.
-
Myös sotilailla on sananvapaus
Puolustusvoimien sisäisestä laillisuusvalvonnasta vastaava asessori Tuija Sundberg toteaa, että Suomen perustuslaissa turvattu sananvapaus koskee ammattisotilasta siinä missä muitakin kansalaisia. Ammattisotilaan tulee sananvapauttaan toteuttaessaan ottaa kuitenkin huomioon asemansa vaatimukset.
-
Määrää, osaamista ja riittävästi rahaa
"Puolustusvoimauudistus vähensi meiltä 2400 tehtävää ja määritti 12000 tehtävää enimmäismääräksi. Puolustusselonteossa (2017) todetaan, että 12000 tehtävää on puolustusvoimien vähimmäistarve. Muutoksen taustalla oli uudenlainen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja valmiuden korostuminen."