2/2018 Yhteiskunta

Sopimustavoitteet sopimukseksi

JHL edustaa Aliupseeriliittoa valtion keskustason neuvottelupöydässä. Tuossa pöydässä Aliupseeriliiton jäsenten etuja ajaa JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch. Pääneuvottelijana Karrasch neuvottelee muiden pääsopijajärjestöjen ja Valtiovarainministeriön edustajien kanssa sopimuskauden palkoista ja muista työehdoista.

Valtion virka- ja työehtosopimus päättyi 31.1.2018. Ammattisotilas_Edunvalvonta_KristianKarrasch_Kuva_AstaRuuskanenNeuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistyivät syksyllä 2017. Neuvotteluissa sovittiin valtion yleisistä virka- ja työehdoista. Sopimus koskee kaikkia valtion virastoja.

Valtion neuvottelupöydässä on mukana kolme pääsopijajärjestöä: JHL, JUKO JA Pardia. JHL:ää edusti kaksi varsinaista neuvottelijaa. Toisella puolella pöytää istuivat Valtiovarainministeriön eli valtiotyönantajan edustajat.  Käytännössä Valtiovarainministeriön työmarkkinayksikön neuvottelujohtaja vastasi neuvotteluista työnantajapuolella.

Sopimusneuvotteluihin valmistautuminen käynnistettiin JHL:ssä keväällä 2017.  Kristian Karrasch kertoo, että JHL pyysi tuolloin valtiosektorilla toimivilta yhdistyksiltä ja yhteisöjäsenliitoilta esityksiä neuvottelutavoitteiksi.

- Kokosimme elokuun loppuun mennessä tulleet tavoitteet ja käsittelimme ja hioimme niitä yhdessä yhteisöjäsenliittojen edustajien kanssa. Näistä aineksista muodostuivat JHL:n tavoitteet. Niiden kanssa menimme muiden järjestöjen kanssa neuvottelemaan.

Syksyllä 2017 käynnistyi tavoitteiden yhteensovittaminen sopijajärjestöjen kesken. Karrasch kertoo, että yhdessä sovituilla tavoitteilla on aina suurempi painoarvo. Lisäksi yhteisten tavoitteiden läpimenon mahdollisuus on suurempi.

- Teimme huolellista työtä tavoitteiden kanssa. Kun meillä oli otsikkokirjaus jostakin tavoitteesta, avasimme tavoitteiden sisältöjä huolellisesti. Valmistelimme valmiit tekstit haluamistamme sopimuspykälistä. 

Myös työtaistelujen valmistelu lähti syksyllä liikkeelle. Pääsopijajärjestöt kokoontuivat syksyn aikana useita kertoja miettimään työtaistelusuunnitelmaa. Järjestöt suunnittelivat muun muassa sitä, missä kohteissa olisi tarvittaessa järjestetty työtaisteluita.

Varsinaiset neuvottelut alkoivat marraskuussa ja ne tiivistyivät tammikuun loppua kohden.

Yleinen palkankorotuslinja piti

Palkankorotukset ja tekstikysymykset muodostavat yhdessä sen kustannuserän mikä työnantajalle syntyy sopimuksesta. Sopijajärjestöillä on erilaisia painotuksia, joten tekstikysymysten kustannusvaikutusten ympärillä käytävä keskustelu ei Karraschin mukaan ole aina ihan helppoa. Liitoilla oli tälläkin kierroksella paljon odotuksia tekstimuutoksista, mutta valmiutta varata vain vähän rahaa niihin.

 Ammattisotilas_Neuvottelupäällikkö_Karrasch2_Kuva_AstaRuuskanen- Sopimukseen purkautuu aina vuosien toiveet ja tarpeet. Kolmen järjestön yhteenlasketut tavoitteet olivat melko kattavat.  Meidän kaikkien tulisi hieman enemmän karsia tavoitteita. Nykyisellään listasta tulee melko pitkä.

Karraschia harmittaa, että tekstitavoitteita oli mahdollisuus toteuttaa vain vähän.

- Niistä erityisesti työaikamääräyksiä emme ole saaneet kehitettyä pitkään aikaan, eikä se onnistunut nytkään. JHL hakee joustavuutta ja ennakoitavuutta työaikasuunnitteluun. Tämä on tärkeää erityisesti turvallisuusalan virkamiesten näkökulmasta. Työnantajalla on puolestaan tarve työajankäytön tehostamiseen. Osin kyse on myös periaatteellisista erimielisyyksistä määräysten kehittämisessä.

Karrasch kertoo, että palkansaajapuolella neuvottelujen lähtökohtana palkkojen osalta oli noudattaa yleistä palkankorotuslinjaa eli tehdä samansuuruiset ratkaisut kuin esimerkiksi teollisuudessa. Tämä ei ollut itsestään selvää kun julkisen talouden tila laahaa taloussuhdanteissa yksityisen puolen jäljessä.

Neuvottelutulos saavutettiin 9.2.2018.  Sen jälkeen seurasivat järjestökäsittelyt. Tämä tarkoittaa Karraschin mukaan sitä, että jokainen jäsenjärjestö käsitteli neuvottelutuloksen omien sääntöjensä mukaan ja hyväksyi sen.

Karraschin mukaan ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusi sopimus edellisen sopimukseen päättymiseen mennessä. Tavoite on hyvä, mutta monesti sitä ei saavuteta.

- Nytkään siinä ei onnistuttu vaan se meni viikolla yli. Sopimus tuli kuitenkin takautuvasti voimaan.

Lopputulokseen Karrach on kuitenkin melko tyytyväinen.

- Tämä oli palkansaajamyönteinen ratkaisu. Saimme neuvoteltua palkankorotuksia. Myös työehtojen muutokset olivat myönteisiä työntekijöille.

 Neuvottelu on kaupankäyntiä

Hyvän neuvottelijan tulee tuntea oma toimialansa ja sen toimijat. Näin hän ymmärtää eri toimijoiden tavoitteita ja vaikuttimia.

- Loppujen lopuksi kyse on kaupankäynnistä. Jokaisen tulee saada jotakin neuvotteluista. Ei voi olla niin että vain palkansaajat tai vain työnantaja saa jotakin asiaa läpi. Jotta tämä etenee, jokaisen osapuolen on tehtävä kompromisseja.

Karraschin mielestä hyvän neuvottelijan tärkein ominaisuus on maltin pitäminen. Neuvottelijan tulee pystyä harkitsemaan mitä sanoo ja pystyä kuuntelemaan mitä toinen sanoo. Lisäksi on hyödyllistä pystyä lukemaan toisen sanomasta syvempää viestiä ja päättelemään miten oma asia etenisi.

Ammattisotilas_Edunvalvonta_Neuvottelutilat_Ammattisotilas_Kuva_KristianKarrasch
Neuvottelut käydään Valtiovarainministeriössä osoitteessa Mariankatu 9. Kuva Kristian Karrasch
Taitavan neuvottelijan tulee Karraschin mukaan olla myös sitkeä. Hän ei saa antaa väsymyksen ja turhautumisen estää neuvottelujen jatkumista. Vaikka nykyisin neuvottelut käydään pääosin päivällä, ei pitkiltä neuvottelurupeamilta voi välttyä.

- Pisin neuvotteluistunto tällä kierroksella oli 18 tuntia. Neuvottelu alkoi aamuyhdeksältä ja loppui aamukolmelta. Suurin osa ajasta oli odottelua. Palkansaajapuoli odotti työnantajan uusia esityksiä. Myös työntekijäpuoli pyysi neuvottelutaukoja keskinäisiä keskusteluja varten. Välillä taas kokoonnuimme käymään uutta versiota läpi. Tämä tapahtui sopimuksen viimeisenä voimassaolopäivänä 31.1.2018. Lopulta totesimme, että tässä on vielä liikaa keskeneräistä ja on ihan turha jatkaa.

Karrasch näkee pitkien neuvottelujen etuna sen, että tuolloin neuvottelijat pääsevät kunnolla pureutumaan asioihin.

- Tunnin tai kahden neuvotteluissa voi käsitellä vain paria kysymystä ja se ei edistä kunnolla prosessia.


Virastokohtaiset neuvottelut käynnissä

Valtionsopimus allekirjoitettiin tämän jutun haastattelupäivänä. Sen jälkeen käynnistyi virastokohtaisista sopimuksista neuvotteleminen. Näissä neuvotteluissa pohjana on sopimusneuvotteluissa sovittu rahapotti eli niin sanottu virastoerä.

Puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella on Karraschin mukaan sovittu melko laajasti sovittu työehdoista.

- Niissä on esimerkiksi omat työaikasopimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustason sopimuksen mahdollisista heijastuksista tulee aina sopia myös virastotasolla. 

Kokeneena neuvottelijana Karrasch ei ole täysin tyytyväinen nykyiseen neuvotteluprosessiin. Hän näkee, että virastotason asioista ja eristä voitaisiin neuvotella rinnakkain keskustason sopimusneuvottelun kanssa.

Ammattisotilas_Edunvalvonta_Loppupeli_Ammattisotilas_Kuva_KristianKarrasch
Neuvottelut käydään yleensä kokoustilassa Loppupeli. Kuva Kristian Karrasch

- Niissä virastoissa, joissa on paljon virastotason sopimuksia, nykyinen prosessi ei ole täysin ihanteellinen. Eli ensin sovitaan yleiset ehdot ja vasta sen jälkeen päästään virastokohtaisiin sopimuksiin. Takavuosina keskustason neuvottelujen aikana määriteltiin joku rahasumma, mistä virastotasolla voidaan neuvotella. Tuolloin keskustason ja virastotason neuvottelut etenivät rinnakkain. Tämä systeemi on edelleen voimassa valtionyhtiöissä.

Karrasch myöntää, että rinnakkain neuvottelu ei ole valtiotyönantajan näkökulmasta ongelmaton.

- Jos virastotasolla ei päästä millään sopuun, valtiotyönantaja kokee jäävänsä viraston ”panttivangiksi” neuvottelussa jos asiat eivät etene.

Ammattisotilas_Neuvottelueväät_edunvalvonta_Kuva_KristianKarrasch
Neuvottelueväät ovat melko vaatimattomia. Kuva Kristian Karrasch


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje