3/2018 Työelämä

Työkyvytön vai ei?

Työkyvyttömyys on kipeä asia. Vielä kipeämpi se on, jos työkyvyttömyyseläkettä hakee, mutta ei saa sitä. Miksi niin käy? Miten työkykyä arvioidaan työeläkeyhtiössä?

Sairautta hoitava lääkäri on suositellut potilaalleen Ammattisotilas_TyökyvytönVAIei3_Kuva_ToniSundelltyökyvyttömyyseläkkeen hakemista. Tämä hakee sitä, mutta työeläkeyhtiö hylkää hakemuksen. Noin joka neljäs ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä hakeva joutuu tällaiseen tilanteeseen.

Miten työkykyä arvioidaan työkyvyttömyyseläkettä haettaessa? Miksi oikeutta eläkkeeseen arvioi vakuutuslääkäri eikä hoitava lääkäri? Miksi arviot voivat mennä ristiin?

̶  Työkyvyttömyys on juridinen käsite, joka määritetään laissa. Se ei ole diagnoosi, joka voidaan tehdä. Eri laeissa määritellään eri tavoin, mitä työkyvyttömyys tarkoittaa ja mitä siitä seuraa, pohjustaa Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs. Hän on vakuutuslääkäri sekä Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Ja niitä erilaisia työkyvyttömyyden määritelmiä on Suomen lainsäädännössä peräti 11.

Työeläkelaissa on kolme erilaista työkyvyttömyyden määritelmää: osatyökyvyttömyys, täystyökyvyttömyys ja erikseen yli 60-vuotiaita koskeva ammatillinen työkyvyttömyys. Yli 60-vuotiaan ei enää oleteta kouluttautuvan uuteen ammattiin, jos entiseen ei pysty. Nuorempien kohdalla tätä harkitaan.

Julkisella sektorilla on omat määritelmänsä työkyvyttömyydelle – sillä puolella kaikkien työkykyä verrataan ihmisen omaan työhön. Merimieseläkelaissa, tapaturmavakuutuslaissa ja kansaneläkelaissa on omat määritelmänsä.

Työkyvytön sairausvakuutus- vai työeläkelain mukaan?

Ammattisotilas_TyökyvytönVAIei4_Kuva_ToniSundellSuurimmat määritelmien erot löytyvät sairausvakuutuslain ja eläkelakien välillä.

Sairausvakuutuslaissa työkyvyttömyyden määritelmä on ammatillinen. Kun ihminen sairastuu niin, että hän ei pysty suoriutumaan omasta työstään ja on sen takia oikeutettu saamaan Kelalta sairauspäivärahaa, hän on niin sanotusti ammatillisesti työkyvytön.

Tilanne muuttuu, jos hän sairastaa niin vakavasti ja kauan, että eläkkeen hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Siinä tilanteessa työkyvyttömyyttä arvioidaankin työeläkelakien mukaan.

Työeläkelainsäädännön mukaan ihmisen työkykyä verrataankin yleisesti mihin tahansa sellaiseen työhön, jota hänen voisi ”kohtuudella edellyttää tekevän”. Huomioon otetaan ihmisen koulutus, aiempi toiminta, ikä ja asuinpaikka.

Arvio työkyvystä voi muuttua, vaikka terveys ei

̶  Ihmisen terveydentila ei siis muutu miksikään, mutta arvio työkyvystä voi muuttua, kun sairausvakuutuslain puolelta siirrytään toisen lain puolelle. Omaan työhönsä työkyvytön voi olla työkykyinen johonkin toiseen työhön, Kivekäs selittää.

Tämän takia hylkäyspäätöksen yhteydessä arvioidaan yleensä samalla, voisiko kuntoutuksesta olla hakijalle apua. Jos katsotaan, että hän voisi palata työelämään sitä kautta, hän saa kuntoutusoikeuspäätöksen. Jos hän aloittaa kuntouksen, hän saa siltä ajalta korkeampaa tukea kuin työkyvyttömyyseläke olisi.

Tämä on merkittävä asia varsinkin nuorille. Jos ihminen joutuu jäämään nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle, hänellä voi olla vasta hyvin vähän tai ei lainkaan työuraa takanaan. Silloin hänen eläkkeensä on pieni. Kuntoutuksen kautta paluu takaisin työelämään antaa paremman toimeentulon – jos paluu on mahdollinen.

Lääketieteelliset faktat ratkaisevat

Ammattisotilas_Työkyvyttömyyseläke tiiviisti_Eläketurvakeskus

Kun päätösten ihmisen työkyvystä tehdään, päätöksen on perustuttava lääketieteellisiin löydöksiin. Lääkäriliitto ohjeistaa näin: ”Johtopäätöksen tueksi on esitettävä tosiasiat ja tutkimustulokset niin, että ulkopuolinen voi niiden perusteella päätyä samaan johtopäätökseen.”

Tämän vuoksi arvio työkyvystä tehdään työeläkeyhtiöissä papereiden perusteella. Lääkärinlausunnoista, sairauskertomuksista ja muista ihmisen sairaudesta ja sen hoitohistoriasta kertovista dokumenteista etsitään lääketieteelliset faktat:

  • mikä sairaus on,

  • miten sitä on hoidettu,

  • miten paljon ihmisen toimintakyky on sairauden takia alentunut,

  • miten sairauden ennustetaan etenevän.

Dokumentteja on paljon. Kun ihminen hakee ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä, hakemuksessa on keskimäärin viisi lääkärinlausuntoa sairauden eri vaiheista. Lausuntoja voi olla esimerkiksi ortopediltä, fysiatrilta ja työterveyslääkäriltä.

Paperien pohjalta päätettäessä myös tasapuolisuus toteutuu paremmin.

̶  Kun ratkaisu tehdään dokumenttien perusteella, siihen ei vaikuta se, millainen kuva ihmisestä välittyy ja miten hän asiansa esittää, Kivekäs kuvaa.

Myös myönteiset työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään pelkästään dokumenttien perusteella. Yli 70 prosenttia hakijoista saa myönteisen päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu ei kuitenkaan koskaan ole vain yhden ihmisen käsissä. Eläkeratkaisut tekee ryhmä, johon kuuluu eläkeratkaisijoita, kuntoutuksen asiantuntijoita, juristeja ja pääsääntöisesti useita eri aloille erikoistuneita vakuutuslääkäreitä.

Lääkäreillä erilaiset roolit

Päätöksentekoon paperien pohjalta ohjaa myös se, että hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolit ovat erilaiset. Hoitavan lääkärin tehtävä on koettaa parantaa ja auttaa potilasta. Vakuutuslääkärin rooli on ottaa kantaa siihen, onko ihminen oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen tai muuhun etuuteen. Ammattisotilas_TyökyvytönVAIei2_Kuva_ToniSundell

Vakuutuslääkärin on lääketieteellisen osaamisensa lisäksi tunnettava sosiaalietuuksia koskeva lainsäädäntö ja lakien määrittämät kriteerit. Hän ei saa osallistua millään tavalla hakijan hoitoon eikä hoitosuhdetta saa syntyä. 

Jokainen työkyvyttömyyseläkkeen hakija on ainutkertainen. Samalla kaikkien hakijoiden on oltava keskenään yhdenvertaisia. 

̶  Suomessa on noin 22 000 työikäistä lääkäriä. Jos hoitava lääkäri päättäisi työkyvyttömyyseläkkeestä, päätöksenteossa linjat eroaisivat toisistaan ehkä paljonkin. Päätöksenteko ei olisi tasapuolista, Kivekäs sanoo.

̶   Keskitetympi päätöksenteko on yhdenvertaisempaa. Kelassa ja eläkeyhtiöissä tiedetään, millaisia päätöksiä vastaavissa tilanteissa on aikaisemmin tehty ja seurataan, millaisia päätöksiä muutoksenhakuelimet tekevät.

Teksti: Riitta Gullmann

Kuvat: Toni Sundell



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje