Ennen ja nyt
Kenttämuonitus on joukkojen kenttäolosuhteissa tapahtuvaa elintarvikehuoltoa. Sen tarkoituksena on pitää huollettavat joukot toimintakykyisenä tarjoamalla niille kyllin riittävän energiamäärän sisältävä muona-annos.
Suomalainen perinneruoka, hernekeitto, on maistunut jo useamman sukupolven sotilaille. Parasta se on kenttäkeittimellä valmistettuna.
Väinö Linna: Tuntematon sotilas
Kenttäkeittiöstä jaettiin hernesoppaa. Se ei ollut tavallista huonompaa, mutta kun miehet olivat käsittäneet tämän ruokailun jonkinlaiseksi voitonjuhlaksi, saivat nuo harmaan veden pinnalla uiskentelevat herneenkuoret heidät katkeroitumaan. Nälkäisinä oli iloittu voitosta ja siitä, että saadaan rauhassa syödä, ja nyt heitä iskettiin kuin nuijalla otsaan tarjoamalla puoliraakaa hernekeittoa. Kauhalla ammentava keittiömies sai jokaiselta kirouksen kiitokseksi
– Ois tässä ollut päivä aikoo keittee se kypseks asti, sanoi Rahikainen pakkiinsa katsellen. Siellähän herne toverii ehtii, mutta turha on työnsä.
Mäkilä seisoi keittiön vieressä ja rykäisi:
– Siellä on joka herne, joka sinne kuuluu. Ja n’oon sen laatuisia hernehiä jotta ne ei kypsy.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Kansainväinen sotilasapu ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat eri asioita
Kuluvan vuoden kesäkuussa lakia puolustusvoimissa muutettiin siten, että puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi tuli osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen.
-
Nyt tehdään oikeita asioita
Puolustusvoimat on viime vuosina tehnyt näkyvän siirtymän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Organisaatio on sisäistänyt tarpeen valmiuteen ja luonut joukot ja resurssit, joilla se kykenee reagoimaan.
-
Määrää, osaamista ja riittävästi rahaa
"Puolustusvoimauudistus vähensi meiltä 2400 tehtävää ja määritti 12000 tehtävää enimmäismääräksi. Puolustusselonteossa (2017) todetaan, että 12000 tehtävää on puolustusvoimien vähimmäistarve. Muutoksen taustalla oli uudenlainen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja valmiuden korostuminen."