Siirry sisältöön

Vapaaehtoisesti veteraanien tukena

Reservin majuri Antti Roiko-Jokela (68) on tehnyt vapaaehtoistyötä lähes koko aikuisikänsä. Keski-Pohjanmaan veteraanikeräyksen piiripäällikkönä 12 vuotta toiminut mies on veteraani myös reserviläis- ja kiltatyössä.

Roiko-Jokela luopui veteraanikeräyksen AnttiRoikoJokela_1_Kuva_AstaRuuskanenpiiripäällikön tehtävästään keväällä.  Hän ehti olla tehtävässä 12 vuotta. Tuona aikana hän kehitti alueen keräystoimintaa menestyksekkäästi. Keski-Pohjanmaan veteraanit ovat näiden vuosien aikana saaneet yli miljoonan euron edestä tukea hänen keräysorganisaationsa työn tuloksena.

Ikänsä Kannuksessa elänyt Roiko-Jokela teki työuransa Kannuksen maaseutuopistolla teknisten aineiden opettajana. Hän on ollut aktiivinen järjestötoimija koko aikuisikänsä. Tälläkin hetkellä hänellä on runsaasti luottamustehtäviä.

Tällä hetkellä olen Autojoukkojen Keski-Pohjanmaan Killan kiltamestari ja Kannuksen reserviupseerikerhon sihteeri. Lisäksi olen Jääkäriprikaatin killan Keski-Pohjanmaan osaston sihteeri sekä Vapaussodan perinneyhdistyksen hallituksen jäsen.

Kaksitoista vuotta takaperin Roiko-Jokela toimi Keski-Pohjanmaan maanpuolustajien piirin toiminnanjohtajana. Piirin toimintasuunnitelmaan sisältyi tuolloin myös veteraaniasiat. Kun häneltä kysyttiin halukkuutta Keski-Pohjanmaan alueen veteraanikeräyksen organisointiin,

Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin tuolloinen piiripäällikkö Seppo Yli-Norppa kysyi minulta, olisinko kiinnostunut organisoimaan veteraanikeräystä Keski-Pohjanmaalla.  Hän lupautui itse toimimaan keräyspiirin varainhoitajana.

Miestä ei tarvinnut pitkään houkutella uusiin haasteisiin. Roiko-Jokelan isä oli sotainvalidi, joten veteraanien haasteet olivat hänelle hyvinkin tuttuja. Pitkän linjan reserviläisenä hän tunsi alueensa maanpuolustuskentän hyvin. Yli-Norppa puolestaan tunsi hyvin veteraanitoimintaan osallistuvat tahot.

Vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus

Uuteen vapaaehtoistehtävään sisään pääseminen kesti oman aikansa. Ensimmäinen vuosi kului perehtyessä ja vapaaehtoisen keräysorganisaation rekrytoinnissa.

Ammattisotilas_Veteraankeräys2_Kuva_JakkeNikkarinenVapaaehtoisten koulutus on ensiarvoisen tärkeää erityisesti rahankeräyksissä. Jokaisen toimintaan osallistuvan tulee Roiko-Jokelan mukaan tietää olennaiset asiat keräyksestä ja keräystuoton käyttämisestä. Vapaaehtoisten tulee arvostaa veteraaneja ja tuntea heidän tekonsa. Lisäksi heidän tulee tuntea hyvin oma keräysalueensa.

On tärkeää, että kaikki keräykseen osallistuvat tietävät omalla paikkakunnalla kerättävien rahojen palautuvan oman paikkakunnan veteraaneille. Keräyksissä tulee olla huolellinen. Korostin, että jokainen lenkki tulee tarkistaa. Keräyksen tuli onnistua aina yhdellä tekemisellä.

Roiko-Jokela korostaa, että jokainen keräyspiiri on erilainen. Siksi jokaiselle alueelle tulee suunnitella siellä toimivat menettelytavat.

Meillä Keski-Pohjanmaalla keräysorganisaation rungon muodostavat reserviläiset ja veteraanijärjestöt. Lisäksi meillä on partiolaisia, leijonia ja rotareita. Keski-Pohjanmaalla on paljon ihmisiä, jotka haluavat tukea veteraaneja ja osallistua keräykseen esimerkiksi kuljettajana.

Veteraanit tarvitsevat apuasi

Sotiemme Veteraanit varainhankintatoimistossa työskentelevä varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen kertoo, että vuonna 2019 moni pitkäaikainen keräyspiirin päällikkö on luopumassa tehtävästään. Heidän tilalleen on hiljalleen ryhdytty etsimään uusia naisia ja miehiä, jotka haluavat vuorostaan auttaa veteraaneja. Ammattisotilas_Veteraankeräys5_Kuva_JakkeNikkarinen

Sotiemme Veteraanit –keräys toteutetaan suurimmalta osin 24 alueellisessa keräyspiirissä. Keräykset suunnitellaan ja toteutetaan piireissä ja piirien keräystuotto jaetaan keräysalueen veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä tukemiseen.  Puolustusvoimat tukee keräystä antamalla varusmiehiä paikallisen keräysorganisaation käyttöön.  

Piiripäällikkö vastaa oman alueensa keräystoiminnasta. Mikkonen kertoo, että keskeisiä tehtäviä ovat keräysorganisaation luominen ja ylläpito, keräyksen suunnittelu ja organisointi sekä kerättyjen varojen tilitys ja siihen liittyvä raportointi. Valtakunnallinen keräystuotto on vuosittain reilut kaksi miljoonaa euroa.

Piiripäällikön työ on vapaaehtoistyötä. Hänen sydämensä tulee sykkiä iäkkäimmille ihmisille. Myös maanpuolustuksellinen arvomaailma on eduksi. Hyvä piiripäällikkö on iloinen ja aktiivinen ja hänellä on hyvät sosiaaliset taidot.

Piiripäällikkö ei tee tulosta yksin. Roiko-Jokela kertoo, että omassa organisaatiossaan hänellä oli muun muassa talous- ja viestintäosaamisen lisäksi vankkaa paikallista ja alueellista tuntemusta.  Hänellä oli apuna myös keräystoimikunta, joka tuki aktiivisesti piiripäällikköä.  Keski-Pohjanmaalla myös kuntien päättäjät ja yritykset ovat osallistuneet talkoisiin.

Piiripäällikön keskeisenä ominaisuutena hän pitää oikeaa asennetta. Hyvän pohjan tehtävään antaa esimerkiksi toiminta reserviläis- tai veteraanityössä.

AnttiRoikoJokela_3_Kuva_AstaRuuskanen_Henkilöt ovat erilaisia, mutta oikea asenne kantaa. Piiripäällikön tulee ymmärtää kunniavelan ja vapaaehtoistyön merkitys. Lisäksi hänen tulee olla rehellinen ja avoin. Keski-Pohjanmaalla on helppo olla tässä tehtävässä. Veteraaneja ja heidän hyväkseen tehtävää työtä arvostetaan.

oiko-Jokela pitää tärkeänä, että koko alueen keräyspotentiaali saadaan valjastettua veteraanikeräyksen käyttöön. Esimerkiksi naisten osuus keräysorganisaatiossa on hänen mukaansa valitettavan vähäinen ja sitä tulisi kasvattaa.


Teksti Asta Ruuskanen

Kuvat Jakke Nikkarinen, Asta Ruuskanen

  • Luottamusmiesten vaali

    Nykyisten luottamusmiesten kausi päättyy 29.2.2020. Yhdistykset vastaavat uusien luottamusmiesten valinnasta omissa vastuujoukko-osastoissaan. Vaali toteutetaan siten, että mahdollinen äänestysaika on yhdistyksen valitsemana ajankohtana 1.12.2019 – 15.1.2020.

  • Yhdistyspuheenjohtajat eduskunnassa

    Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten puheenjohtajat vierailivat puheenjohtajapäivien aikana eduskunnassa. Vierailun aikana puolustusvaliokunnan edustajat kertoivat puheenjohtajille valiokunnassa käsittelyssä olevista asioista.

  • Uusia toimintamalleja vuosikokouksiin

    Hallituksen etäkokoukset ovat jo rutiinia yhdistyksissä. Useimmille vuosikokouksen toteuttaminen etänä on tähän asti ollut uutta. Pandemian takia etäkokoukset ovat mahdollisia, vaikka yhdistyksen sääntöjen mukaan se ei olisikaan mahdollista.