Sotilaille uusia kansainvälisiä tehtäviä – Pakollisuus on välttämätöntä

Lakiesityksen mukaan puolustusvoimien tehtäviä muutettaisiin siten, että puolustusvoimilla olisi edellytykset osallistua nykyistä laajemmin kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus kansainvälisen avun vastaanottamiseen.

Kuva: Puolustusministeriö

Esitykseen liittyen puolustusministeriö esittää myös uusia säännöksiä toimintaan osallistuvan henkilöstön ja asevelvollisten asemasta, toimivaltuuksista ja oikeudesta voimakeinojen käyttöön.

Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo, että muutostarpeen taustalla on kiristynyt kansainvälinen tilanne ja Suomenkin allekirjoittaman Lissabonin sopimus. Ministeri korostaa, että kansainvälisten tehtävien pakollisuus sotilaille on ministeriön näkökulmasta tärkeä asia. Hän pitää mahdottomana ajatusta, että yksittäinen työntekijä voisi estää auttamisen.

– Kyse on järjestelmän uskottavuudesta. Jos työnantajalla ei ole direktio-oikeutta, laiva jää lähtemättä. Direktio-oikeus on välttämätön, jotta Suomen kyvylle täyttää velvollisuutta ei synny uskottavuusvajetta. Ammattisotilaat on ensimmäinen joukko, jota meillä on mahdollista käyttää tämän velvollisuuden täyttämiseksi. Meillä on 8000 ammattisotilasta puolustusvoimissa. Se on meidän välittömän valmiuden resurssi.

Ministeri korostaa, että kansainvälisen avun antamisessa käytetään ensisijaisesti sitä joukkoa, joka on sitoutunut kansainvälisiin tehtäviin.

Sotilaita edustavat henkilöstöjärjestöt pitävät lakiuudistusta tarpeellisena. Ne ovat kuitenkin olleet huolissaan henkilöstön asemasta uudistuksessa. Esityksessä lähdetään siitä, että sotilaallisen avun antaminen olisi henkilökunnalle pakollista. Lisäksi sotilaallisen avunannon tehtävissä toimittaisiin kotimaan palvelussuhteen ehdoilla. Ministeri ei ole palvelussuhteen ehtojen toimivuudesta huolissaan.

– Tässä on kyse uudesta mallista ja käytännöt varmasti muovautuvat.

Ministeri korostaa, että lainsäädännön myötä myös Suomi voi saada apua tarvittaessa. 

– Kun me autamme muita, edellytämme että mekin saamme apua.  Kyse ei ole turvatakuista. Autamme, jotta meitä autettaisiin.

Kuva: Asta Ruuskanen

Turvallisuusympäristö on heikentynyt

Puolustusministeriö valmistelee parhaillaan puolustusselontekoa. Kesäkuussa julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko antaa ulkopoliittisen pohjan puolustusselonteolle.

– Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon johtopäätös on, että turvallisuusympäristö on heikentynyt. Se edellyttää meiltä toimenpiteitä Suomen puolustuskyvyn kehittämiseksi.  Puolustusselonteko linjaa puolustuksen kehittämistä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Ministerin mukaan puolustusselonteon ydin on valmiuden parantamisessa. Keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat muun muassa sotilaallisen toimintakyvyn kehittäminen, kansainvälisen puolustusyhteistyön kehittäminen, Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittäminen sekä strategiset hankkeet Laivue 2020 ja HX-hanke.

– Puolustusselonteon lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan. Vahvistamme alueellista puolustusta lisäämällä sodanajan joukkojen määrää. Joukkojen määrä tullaan julkaisemaan puolustusselonteossa.

Yksi puolustusselonteon keskeisiä kysymyksiä ministerin mukaan on resurssien taso. Hän kertoo, että strategisiin hankkeisiin käytettävät rahat tulevat puolustusbudjetin ulkopuolelta.

– Tämä ei ole ihan yksinkertainen asia tällaisessa taloustilanteessa.

Ministeri on tietoinen henkilöstöresursseista ja henkilöstön väsymisestä.

– Selonteossa pohjana on, että henkilöstön määrä tulee säilymään vähintään ennallaan. Sopimussotilaiden palkkausmahdollisuus korjaisi tilannetta ja vaikuttaisi myös jaksamiskysymykseen. Sopimussotilaiden palkkaamisella olisi myös työvoimapoliittista merkitystä.

Sotilaallinen toiminta Itämerellä vilkastunut

Ministeri toteaa sekä Venäjän että Naton lisänneen Itämeren alueella toimintaansa.

– Jo ennen Krimin valtausta sotilaallinen toiminta Itämeren alueella lisääntyi. Krimin valtauksen jälkeen toiminta lisääntyi entisestään. Suomen näkökulmasta Nato-joukkojen läsnäolo vakauttaa Itämeren tilannetta. Erityisesti Baltian maat ovat olleet huolissaan. Ei ole Suomen edun mukaista, että tilanne Itämeren alueella eskaloituisi.

Ministeri muistuttaa, että Nato on myös lisännyt ilmavalvontaa Baltian alueella. Lisäksi Ruotsi on sijoittanut Gotlantiin pysyvästi joukkoja ja materiaalia.

– Tätäkin voi pitää Suomen kannalta tervetulleena koska sotilaallisella tyhjiöllä on ollut tapana täyttyä kriisin aikana.

Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on ministerin mukaan kuvattu hyvin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

– Vielä on pitkä matka siihen, minkälaista oli kylmän sodan aikana. Samanlaisia huuruja on kyllä havaittavissa.