Henkilöstö sivuosassa puolustusselonteossa
Valtioneuvoston puolustusselonteko on varsin yllätyksetön poliittinen linjapaperi. Se on suora jatkumo ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle viime vuodelta. Ilmavoimien hävittäjähankinnan ja merivoimien Laivue 2020 -hankkeen poliittisen perustan ja rahoituksen tuen varmistaminen on puolustusselonteossa sen kova ydin.
Selonteossa on 33 sivuun tiivistetty yli 20 otsikon ja alaotsikon verran puolustuksen toimintaympäristön kuvausta ja puolustuksen kehittämistä. Niukalla esitystavalla on kääntöpuolensa; moni kirjaus herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Se miten eri toimenpiteet resursoidaan ja toteutetaan jää pitkälti jatkotöiden varaan.
Henkilöstön osalta kirjaus puolustusvoimien henkilöstön noin 12 000 henkilön vähimmäistarpeesta on tervetullut linjaus. Tämä vähimmäistarve riittäisi selonteon mukaan nykyisten tehtävien toteuttamiseen. Tämä taas ei enää pidä paikkaansa. Henkilöstö ei riitä nykyäänkään nykyisten tehtävien hoitoon. Väki väsyy. Kokonaan toinen juttu näin ollen on, mistä henkilöstövoimavarat eri uusiin suorituskykyihin, kehittämisiin, kohdentamisiin ja muutoksiin otetaan. Näiden aito kehittäminen voitaisiin aloittaa esimerkiksi rahoittamalla ja täyttämällä lähes kuusisataa avointa aliupseerin virkaa.
Ettei kaiken tämän myönteisen kehittämisvaikutelman kääntöpuolella olisi käänteinen ”kehitys” toisaalla. 1990-luvun alun laman aikainen, lähes legendaariseksi muodostunut valtiovarainministeri Iiro Viinanen kehitti yhtä lailla tuolloin valtion taloudellista tilaa. Se kehittäminen tapahtui ”supistuvassa määrin”.
Lue lisää aiheesta: >> Puolustusselonteko 2017
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Malkamäki jatkaa pääluottamusmiehenä
Aliupseeriliiton hallitus valitsi Tomi Malkamäki neljän vuoden jatkokaudelle Aliupseeriliiton valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Hän toimii syksyn aikana ensimmäistä kertaa virastoeräneuvotteluissa Aliupseeriliiton pääneuvottelijana.
-
Edunvalvonta ei jää poteroihin
Pääluottamusmiestehtävien alkaessa vuoden 2022 alussa oli Omikron-variantti oli juuri aiheuttanut koronaExit-suunnitelmien peruuntumisen ja paluun etätyöskentelyyn sekä rajoituksiin. Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminnan osalta jouduimme myös uudelleen miettimään normaalitoimintoihin paluuta.
-
Kriisinhallinnan veteraaniohjelma
Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.