Puolustusselonteko 2017
Puolustusselonteon pohjana on, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.
Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö 
Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan. Selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.
Puolustusselonteko on jatkumo vuonna 2016 julkaistulle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen toimintaympäristöä ja esitellään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet. Puolustusselonteko keskittyy sotilaallisen toimintaympäristön muutoksiin ja puolustuksen kehittämiseen.
Puolustusselonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Selonteon kattama aikajänne ulottuu 2020-luvun puoliväliin.
Muuttunut toimintaympäristö edellyttää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Tätä tuetaan lainsäädäntöhankkeilla ja tiivistyvällä puolustusyhteistyöllä.
Maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä kehitetään toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kybertoimintaympäristöön rakennetaan uusia kykyjä. Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet toteutetaan Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.
Lähde: Valtioneuvoston puolustusselonteko
Lue lisää aiheesta: >> Henkilöstö sivuosassa puolustusselonteossa
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Sotilaan kymmenen käskyä
Jokaisen sotilaan tulee tuntea laillisen sodankäynnin perussäännöt niin hyvin, että hän tositilanteessa noudattaa niitä vaistomaisesti. Jokainen varusmies koulutetaan toimimaan sotilasta velvoittavien sotilaan sääntöjen mukaisesti.
-
Silloin ja nyt
Perjantaina tammikuun 25. päivänä 1918 senaatin sisäasiaintoimikunta julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Tuona päivänä syntyi itsenäisen Suomen sotaväki. Sen tehtävänä oli ”yksinomaan järjestyksen ylläpitäminen ja epäjärjestyksen estäminen”.
-
Lakiesityksillä on henkilöstövaikutuksia
Eduskunta urakoi parhaillaan useita lakiesityksiä, joilla on vaikutusta myös ammattisotilaiden elämään. Aliupseeriliitto on seurannut aktiivisesti lakien valmistelua ja ottanut kantaa lakien sisältöihin jo valmisteluvaiheessa.