Siirry sisältöön

Palkitseminen tukee työn imua

Avaimet työn imuun ja tuloksiin löytyvät rahan lisäksi mielekkäästä työstä ja motivoivasta työympäristöstä sekä oikea-aikaisesta ja tasapuolisesta palkitsemisesta.

Puolustusvoimissa palvelevien aliupseerien  ja heidän tekemän asiantuntijatyön tuloksellisuuden kannalta on keskeistä, että alaiset ovat motivoituneita ja kokevat työn mieleisekseen. Työn imuun vaikuttavat työntekijän kokemus työn arvosta, mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä ja luottamus siihen, että oma osaaminen karttuu tehtävissä. Suhde lähiesimieheen, tiimiin ja muihin työpisteisiin, sekä työympäristössä viihtyminen ovat tärkeitä tekijöitä työssä viihtymisessä.

Palkitseminen on olennainen johtamisen väline. Palkitseminen vaikuttaa aliupseerin motivaatioon ja sitoutumiseen työnantajaan. Se puolestaan heijastuu aliupseerin ja koko Puolustusvoimien suorituskykyyn. Toimiessaan palkitsemisjärjestelmä viestii henkilöstölle ja Puolustusvoimille tärkeistä arvoista. Puolustusvoimat työnantajana korostaa henkilöstölle tärkeimpiä tavoitteitaan palkitessaan niiden mukaisista saavutuksista. Suunnitelmalliset palkitsemiskäytännöt vaikuttavat myös Puolustusvoimien vetovoimaisuuteen työantajana.

Huomionosoitukset ovat merkittävä kannuste Puolustusvoimissa. Huomionosoituksina käytetään ensisijaisesti tulos- ja hallintoyksiköiden omia huomionosoitusesineitä. Näitä ovat esimerkiksi standaarit ja liput, kilvet, muistokolikot sekä erilaiset käyttötavarat. Jotkut joukko-osastot ovat ottaneet palkitsemisvälineeksi myös aliupseerimiekan.

Myös hallintoyksiköiden sidosryhmät myöntävät henkilökunnalle huomionosoituksia hallintoyksikön esityksestä. Tällaisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt, ammattiliitot ja muut yhdistykset. Myös yksittäiset henkilöt voivat tehdä palkitsemisesityksiä hallintoyksikölle huomionosoituksista.

Kunniamerkit ovat arvokkain palkitsemismuoto. Joukko-osastojen komentajat (vast.) voivat esittää omia alaisiaan palkittavaksi sotilasansiomitalilla tai puolustusvoimien ansiomitaleilla. Nämä mitalit myöntää puolustusvoimain komentaja.

Komentajat voivat esittää alaisiaan palkittavaksi myös ritarikuntien kunniamerkeillä. He tekevät esitykset Puolustusvoimain komentajalle, joka tekee esitykset ritarikunnille.
Ritarikuntien kunniamerkkejä ovat Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkit. Nämä kunniamerkit myöntää ritarikuntien suurmestari, tasavallan presidentti.

Palkitseminen ritarikuntien kunniamerkillä ja ansiomitaleilla perustuu henkilökohtaisiin ansioihin joko Puolustusvoimissa tai Puolustusvoimien hyväksi tehdyssä työstä. Palkitseminen edellyttää kunniamerkin saajalta aina erityistä kunnostautumista omassa tehtävässään. Lisäansioina voidaan ottaa huomioon myös erittäin ansiokas toiminta muissa maanpuolustuksellisissa yhteisöissä.

Esimies on avainasemassa alaistensa palkitsemisprosessin käynnistäjänä. Palkitsemispäätökseen vaikuttavat keskeisesti esimiehen esittämät palkitsemisperusteet ja ylempien esimiesten puollot. Esimiesten tulee paneutua huolella palkitsemisperusteluiden kirjoittamiseen ja oikeiden tietojen antamiseen. Kunniamerkin myöntämisen perusehtoina ovat ansiokas ja nuhteeton palvelus sekä moitteeton kansalaiskunto. Sotilaan kuntosuoritusten tulee olla hyväksytysti suoritetut.

Lisätietoa:
HQ69 PVHSMK HENKILÖSTÖALA 105 – PE KUNNIA- JA ANSIOMERKKIEN KANTAMINEN 23.1.2020
HQ70 PVHSMK HENKILÖSTÖALA 106 – PE PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEILLÄ JA ANSIOMERKEILLÄ 23.1.2020

Riku Rissanen

Maavoimien pääluottamusmies

Kuvat: Riku Rissanen, Asta Ruuskanen

  • Vuorotteluvapaa auttaa jaksamaan

    Kun sinulla on työhistoriaa yli 20 vuotta, voit hakea taukoa työhösi sopimalla siitä työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä jää määräaikaisesti vapaalle työtehtävistään. Vuorotteluvapaa voi kestää 100 – 180 kalenteripäivää.

  • Työsuojelu vaatii sitoutumista

    Onnistuneen työsuojelun taustalla ovat johdon sitoutuminen, toimiva yhteistyö, selkeät tavoitteet, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tekeminen sekä aktiiviset työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

  • Kun uni ei tule

    Hyvät yöunet eivät ole itsestään selvä asia kaikille. Riittävä uni on kuitenkin välttämätön meille kaikille, jotta pääsemme palautumaan päivän fyysisistä ja psyykkisistä rasituksista. Työterveyslaitos on koonnut verkkopalveluunsa ohjeita hyvään uneen ja vireyden ylläpitämiseen.