Puo­lus­tus­rat­kai­sum­me kes­tää pai­neet

Ko­men­ta­ja näkee, että Suo­mel­la on ko­koon­sa näh­den vahva puo­lus­tus­ky­ky. Se on hänen mu­kaan­sa tär­ke­ää koko poh­jo­lan va­kau­den kan­nal­ta.

– Puo­lus­tus­voi­mat on pa­nos­ta­nut val­miu­teen viime vuo­si­na. Olem­me pe­rus­ta­neet uusia jouk­ko­tyy­pe­jä ja lait­ta­nut rahaa ma­te­ri­aa­li­seen käy­tet­tä­vyy­teen. Sa­man­ai­kai­ses­ti olem­me ke­hit­tä­neet kyber-​ ja tie­dus­te­lu­ky­ky­jä sen mu­kai­ses­ti kun puo­lus­tus­se­lon­teos­sa on lin­jat­tu. 

Ko­men­ta­ja näkee, että Suo­mel­la tulee olla kyky muo­dos­taa oikea ti­lan­ne­ku­vat ja toi­mia sen mu­kai­ses­ti proak­tii­vi­ses­ti. Reak­tii­vi­sel­la toi­min­nal­la ei enää pär­jä­tä. Hän näkee myös, että puo­lus­tus­voi­mien tulee edel­leen ke­hit­tää val­miuk­si­aan myös hy­bri­di­haas­tei­siin.

– Tar­vit­sem­me te­rä­vää kär­keä, joka pe­rus­tuu mo­der­niin tek­no­lo­gi­aan. Tar­vit­sem­me li­säk­si laa­jan re­ser­vin, jossa on pe­rin­tei­sem­piä ky­ky­jä. Vaik­ka tek­no­lo­gia ke­hit­tyy, se ei pois­ta kon­ven­tio­naa­li­sen so­dan­käyn­nin tar­vet­ta. 2020-​luvun lop­puun men­nes­sä läh­tö­koh­ta­na on, että meil­lä on ta­sa­pai­noi­nen puo­lus­tus­jär­jes­tel­mä, jossa eri osiot on huo­mioi­tu.

Suo­men malli läh­tee ko­ko­nais­tur­val­li­suus­kon­sep­tis­ta. Sen yksi osa on puo­lus­tus­jär­jes­tel­mä. Suo­men malli vas­taa Ki­vi­sen mu­kaan ny­kyi­siin ja tu­le­vai­suu­des­sa näh­tä­vis­sä ole­viin tur­val­li­suus­haas­tei­siin.  Ki­vi­nen ko­ros­taa, että vi­ran­omais­ten yh­teis­toi­min­ta tulee jat­kos­sa ole­maan yhä tär­keäm­pää ul­koi­seen ja si­säi­seen tur­val­li­suu­teen koh­dis­tu­vien mo­nia­lais­ten ja mo­niu­lot­teis­ten uh­kien tor­jun­nas­sa.

– Mei­dän tulee viedä sel­lais­ta ke­hi­tys­tä eteen­päin, että saam­me vi­ran­omais­ten vä­lis­tä suunnittelu-​ ja toi­meen­pa­no­ky­kyä tulee saada vielä ny­kyis­tä pa­rem­mak­si, eten­kin tääl­lä kes­kus­hal­lin­to­ta­sol­la.

Kan­sain­vä­li­nen toi­moin­ta pal­ve­lee kan­sal­lis­ta suo­ri­tus­ky­kyä

Hal­li­tus­oh­jel­man mu­kaan osal­lis­tu­mi­nen vaa­ti­vaan kan­sain­vä­li­seen har­joi­tus­toi­min­taan on kes­kei­nen osa puo­lus­tusyh­teis­työ­tä. Ki­vi­sen mu­kaan Suomi har­kit­see har­joi­tuk­siin osal­lis­tu­mis­ta ta­paus­koh­tai­ses­ti kan­sal­li­sen puo­lus­tuk­sen, Suo­men omien int­res­sien ja har­joi­tuk­sis­ta saa­ta­van hyö­dyn poh­jal­ta.

– So­ti­laal­li­sen yh­teis­työn tulee pal­vel­la kan­sal­li­sen suo­ri­tus­ky­vyn ke­hit­tä­mis­tä. Har­joit­te­lun tulee pa­ran­taa edel­ly­tyk­siäm­me puo­lus­tus­voi­mien kol­man­nen ja nel­jän­nen teh­tä­vän (kan­sain­vä­li­sen avun an­ta­mi­nen ja vas­taa­not­ta­mi­nen ja so­ti­laal­li­nen krii­sin­hal­lin­ta) suo­rit­ta­mi­seen.

Ki­vi­nen ko­ros­taa, että kan­sain­vä­li­sen yh­teis­työn tulee olla kus­tan­nus­te­ho­kas­ta.

– Olem­me viime vuo­si­na tun­nis­ta­neet ne har­joi­tuk­set, jotka pal­ve­le­vat meitä par­hai­ten ja jois­sa ha­luam­me olla mu­ka­na. Har­joi­tus­mää­rät eivät tule kas­va­maan ny­kyi­ses­tä.

Lain­sää­dän­tö antaa hyvän poh­jan ke­hit­tä­mi­sel­le

Ko­men­ta­ja näkee, että edel­li­nen hal­li­tus teki mit­ta­van uu­dis­tuk­sen puo­lus­tus­voi­mien toi­min­taa kos­ke­vien la­kien kans­sa. Nämä uu­dis­tuk­set ovat mah­dol­lis­ta­neet puo­lus­tus­voi­mil­le te­hok­kaan val­miu­den ke­hit­tä­mi­sen.

– Esi­mer­kik­si ase­vel­vol­li­suus­la­kia sää­det­tiin niin, että voim­me kut­sua ly­hyel­lä va­roi­tusa­jal­la re­ser­vi­läi­siä pal­ve­luk­seen.

Ny­kyi­sen hal­li­tuk­sen pöy­däl­lä ole­vis­ta, Puo­lus­tus­voi­mil­le tär­keis­tä la­ki­muu­tok­sis­ta, Ki­vi­nen nos­taa esil­le puo­lus­tus­hal­lin­non toi­mi­ti­lo­jen omis­ta­juu­den hal­lin­taa kos­ke­van lain­sää­dän­nön. Hal­li­tus­oh­jel­man mu­kaan Puo­lus­tus­hal­lin­non kiin­teis­tö­jär­jes­tel­mää ke­hi­te­tään pal­ve­le­maan puo­lus­tus­hal­lin­non tar­pei­ta ai­em­paa pa­rem­min. Senaatti-​kiinteistöille pe­rus­te­taan ty­tär­lii­ke­lai­tos Puo­lus­tus­kiin­teis­töt. Uu­dis­tuk­sen ta­voit­tee­na on vä­hen­tää toi­mi­ti­la­kus­tan­nus­ten nousua.

Ki­vi­nen pitää tär­keä­nä, että Suo­men hal­li­tus on oh­jel­mas­saan si­tou­tu­nut puo­lus­tus­se­lon­teon re­surs­si­lin­jauk­siin.  Hal­li­tus­oh­jel­maan on myös kir­jat­tu li­sä­ra­hoi­tus­ta hen­ki­lös­tön li­sää­mi­sek­si 100 hen­ki­löl­lä. Ny­kyi­nen hen­ki­lös­tö­mää­rä on Ki­vi­sen mu­kaan kui­ten­kin vä­him­mäis­mää­rä. Sääs­tö­mah­dol­li­suuk­sia ny­kyi­sis­sä ra­ken­teis­sa hän ei näe.

– Ym­mär­räm­me hyvin kun kat­som­me yh­teis­kun­nan yleis­tä nä­ky­mää, että jul­kis­hal­lin­toon ei ensi vuo­si­kym­me­nel­lä ole lisää väkeä lai­tet­ta­va­na. Tämä tar­koit­taa sitä, että mei­dän on ke­hi­tet­tä­vä omia toi­min­ta­ta­po­jam­me eten­kin hal­lin­nol­li­sel­la puo­lel­la siten, että di­gi­ta­li­saa­tion avul­la saam­me va­pau­tet­tua väkeä ydin­teh­tä­viin.

Ki­vi­sen ko­men­ta­ja­kau­den var­mas­ti nä­ky­vin ja suu­rin yk­sit­täi­nen asia on hä­vit­tä­jä­han­kin­ta.  Ko­men­ta­ja muis­tut­taa, että stra­te­gi­sis­sa hank­keis­sa puo­lus­tus­voi­mien rooli on toi­mia hank­keen so­ti­laal­li­se­na asian­tun­ti­ja­na. Puo­lus­tus­hal­lin­to tekee po­liit­ti­sil­le pää­tök­sen­te­ki­jöil­le esi­tyk­sen han­kit­ta­vas­ta hä­vit­tä­jäs­tä ja nii­den mää­räs­tä. Hal­li­tus tekee lo­pul­li­sen han­kin­ta­pää­tök­sen. Edus­kun­ta päät­tää hank­keen ra­hoi­tuk­ses­ta.

Han­kin­ta­pää­tös teh­dään 2021. Han­kin­ta­pää­tök­sen jäl­keen puo­lus­tus­voi­mil­le tulee ko­men­ta­jan mu­kaan erään­lai­nen tar­kis­tus­pis­te, jossa ar­vioi­daan miten han­kin­ta tulee vai­kut­ta­maan ensi vuo­si­kym­me­nen lopun puo­lus­tus­voi­miin. 

Kes­kus­te­lu ase­vel­vol­li­suu­des­ta jat­kuu

Puo­lus­tus­voi­main ko­men­ta­ja on luot­ta­vai­nen suo­ma­lai­sen ase­vel­vol­li­suu­den jat­ku­vuu­teen.  Hän näkee, että tällä hal­li­tus­kau­del­la ase­vel­vol­li­suu­des­ta tul­laan yh­teis­kun­nas­sa käy­mään koh­tuul­lis­ta kes­kus­te­lua.

– Hal­li­tus­oh­jel­mas­sa to­de­taan, että ase­vel­vol­li­suut­ta yl­lä­pi­de­tään so­ti­laal­li­siin tar­pei­siin. So­ti­laal­li­nen maan­puo­lus­tus tar­vit­see kan­sa­lais­ten hy­väk­sy­män ase­vel­vol­li­suu­den. Ny­ky­mal­lil­le on kovin vank­ka kan­san tuki ja laaja yh­teis­kun­nal­li­nen asema.  Uskon, että suo­ma­lai­set ovat jat­kos­sa­kin val­mii­ta an­ta­maan kor­ten­sa ke­koon maan puo­lus­ta­mi­sek­si.

Hal­li­tus tulee aset­ta­maan kau­ten­sa alus­sa laa­ja­poh­jai­sen par­la­men­taa­ri­sen ko­mi­tean sel­vit­tä­mään ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den ke­hit­tä­mis­tä ja maan­puo­lus­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mis­tä. Ki­vi­nen toi­voo, että sel­vi­tys­ten ja kes­kus­te­lun lop­pu­tu­lok­se­na tu­li­si ihan kon­kreet­ti­sia mal­le­ja näis­tä vaih­toeh­toi­sis­ta mal­leis­ta. Muu­ten kes­kus­te­lu saat­taa ko­men­ta­jan mie­les­tä jäädä ylei­sel­le ta­sol­le eikä asias­sa pääs­tä eteen­päin.

Ase­vel­vol­li­suut­ta tulee Ki­vi­sen mu­kaan kui­ten­kin ke­hit­tää vas­taa­maan tämän päi­vän tar­pei­ta. Hän pitää tär­keä­nä ase­vel­vol­lis­ten säh­köis­ten pal­ve­lui­den sekä kou­lu­tus­jär­jes­tel­män ke­hit­tä­mis­tä.  Myös ase­vel­vol­lis­ten arjen su­ju­voit­ta­mi­nen on tär­ke­ää.

– On tär­ke­ää, että viem­me kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää ensi vuo­si­kym­me­nel­le en­na­koi­vas­ti. Jär­jes­tel­män tulee pal­vel­la nuor­ten toi­min­ta­ta­po­ja.

Vuo­den 2020 alus­ta lu­kien Maan­puo­lus­tus­kou­lu­tusyh­dis­tyk­sen tähän asti tuot­ta­ma va­paa­eh­toi­nen re­ser­vi­läis­ten so­ti­laal­li­nen kou­lu­tus siir­tyy puo­lus­tus­voi­mien vas­tuul­le. Ki­vi­nen näkee muu­tok­ses­sa pal­jon mah­dol­li­suuk­sia.

– Tämä mah­dol­lis­taa meil­le va­paa­eh­toi­sen po­ten­ti­aa­lin pa­rem­man hyö­dyn­tä­mi­sen. Saam­me tämän re­surs­sin pa­rem­min in­tegroi­tua pai­kal­lis­puo­lus­tus­kon­sep­tiin. Kun sa­mal­la vah­ven­nam­me alue­toi­mis­to­ja, re­ser­vi­läi­set saa­daan jat­kos­sa pa­rem­min si­joi­tet­tua puo­lus­tus­voi­mien kan­nal­ta jär­ke­väs­ti krii­sia­jan teh­tä­viin.