Siirry sisältöön

Myös sotilailla on sananvapaus

Puolustusvoimien sisäisestä laillisuusvalvonnasta vastaava asessori Tuija Sundberg toteaa, että Suomen perustuslaissa turvattu sananvapaus koskee ammattisotilasta siinä missä muitakin kansalaisia. Ammattisotilaan tulee sananvapauttaan toteuttaessaan ottaa kuitenkin huomioon asemansa vaatimukset.

Ammattisotilaan tulee Sundbergin mukaan TuijaSundberg2_KuvaAstaRuuskanenmuistaa oma asemansa virkamiehenä ja ammattisotilaana. Näissä rooleissa ammattisotilaalle on asetettu erityinen käyttäytymisvelvoite.

– Puolustusvoimista annetun lain mukaan ammattisotilaan on virkatehtävissään ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta puolustusvoimille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

Kaikessa julkisessa keskustelussa ammattisotilaan on myös otettava huomioon, ettei hän paljasta salassa pidettäviä asioita.

– Salassa pidettäviä ovat esimerkiksi sotilastiedustelua, puolustusvoimien varustamista, kokoonpanoa, sijoitusta tai käyttöä tai puolustusvalmiuteen varautumista käsittelevät asiat.

Ammattisotilaan on harkittava itse tapauskohtaisesti sitä, mitä, miten ja missä voi mitäkin sanoa, jotta hänen toimintansa ei ole ristiriidassa lakiin perustuvien käyttäytymisvelvoitteiden kanssa.  Mitään yleispätevää ohjetta Sundbergillä ei asiaan ole.

– Esimerkiksi alatyylinen, epäasiallinen tai pelkästään loukkaamaan tarkoitettu kirjoittelu julkisuudessa ei liene ammattisotilaalle sopivaa mihinkään aihepiiriin liittyen.

Poliittinen toiminta pääosin sallittua

Ammattisotilaalla on mahdollisuus osallistua Äänestys2_KuvaARuuskanenmyös yhteisten asioiden hoitoon ja ilmaista näkemyksensä ajankohtaisista asioista. Ainoa rajoite on poliittiseen puolueeseen tai sitä tukevaan yhdistykseen kuuluminen. Tämä rajoite tulee Sundbergin mukaan rikoslaista.

– Lain mukaan ammattisotilas, joka liittyy jäseneksi puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä selvästi tukevaan yhdistykseen taikka jättää eroamatta puolueesta tai edellä tarkoitetusta yhdistyksestä, syyllistyy luvattomaan poliittiseen toimintaan.

Ammattisotilas voi halutessaan asettua kuntavaaleissa ehdokkaaksi sitoutumattomana. Kaikessa vaalimateriaalissa ja esiintymisessä tulee kuitenkin käydä selvästi ilmi, että hän on puolueisiin sitoutumaton ehdokas.

Sundberg muistuttaa, että ehdokkaiden vaalivalmistelut ja –toiminta eivät kuulu sotilasviranomaisten virkatehtäviin. Siksi niitä ei saa suorittaa puolustusvoimien tiloissa tai välineillä. Ammattisotilas ei ole myöskään oikeutettu käyttämään virka-aikaansa ehdokkuuteen liittyviä toimintoja varten.

Myöskään sotilaspuvun käyttö ei Sundbergin mukaan kuulu vaalityöhön. Käyttö on erikseen kielletty Puolustusvoimien sotilaspukujen käyttömääräykset –normissa (PVHSMK-PE).

”Sotilaspuvun ja siihen kuuluvan pukineen käyttö on kielletty puoluepoliittisessa toiminnassa sekä vaalimainonnassa ja mielenosoituksissa. Poliittisessa tilaisuudessa sotilaspukua voidaan kuitenkin käyttää esiinnyttäessä puolustusvoimien edustajana.”

Jos ammattisotilas ryhtyy luvattomaan poliittiseen toimintaan tai epäillään määräysten rikkomisesta, voidaan rikoslain 45 §:n säännösten rikkomisesta käynnistää esitutkinta.

Mikäli ammattisotilaan syyllisyys on selvä ja muut kurinpitomenettelyn lakiin perustuvat edellytykset täyttyvät, asia voidaan käsitellä kurinpitomenettelyssä. Luvattomasta poliittisesta toiminnasta seuraamuksena on kurinpitorangaistus. Asia voi edetä myös sotilasoikeudenkäyntimenettelyyn, jolloin rangaistuksen tuomitsee toimivaltainen tuomioistuin.

 

TuijaSundberg1_KuvaAstaRuuskanen

 Viina on pahan alku ja juuri

Sundberg kertoo, että ammattisotilaiden sotilasrikosten määrä on ollut koko 2010 luvun alhainen. Kirjattuja sotilasrikoksia on vuosittain noin 60 – 80.

– Suurin osa ammattisotilaiden sotilasrikoksista on palvelusrikoksia. Niiden kirjo on varsin laaja. Tyypillisesti on kyse palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan määräyksen rikkomisesta.

Toisena merkittävänä tapausryhmänä Sundberg mainitsee alkoholin käyttöön ja sen seurannaisvaikutuksiin liittyvät teot. Tuolloin kyse voi olla alentuneesta työkyvystä, virkatehtävien laiminlyönnistä tai perusteettomista poissaoloista.

Uutena 2010-luvun oikeudellisena ilmiönä Sundberg nostaa esille työpaikkakiusaamisen. Näissä tilanteissa kyse on yleensä vertaisten kesken tapahtuvasta kiusaamisesta.

Palvelusrikokset_henkilökunta_PESundberg korostaa että esimiestoiminnalla on keskeinen rooli sotilasrikosten ennaltaehkäisyssä. Siksi esimiehiä koulutetaan myös oikeudellisiin asioihin.

– Keskeistä on myös virkamiesten perehdyttämisen onnistuminen sekä riittävä ja jatkuva koulutus. Myös määräysten laadinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ne ovat mahdollisimman selkeitä ja yksiselitteisiä.

Erityisesti alkoholin käyttöön ja työpaikkakiusaamiseen liittyen Sundberg nostaa esille puolustusvoimissa käytössä olevan varhaisen välittämisen mallin.

– Sen avulla esimiehet ja työyhteisö pyrkivät havaitsemaan yksilöön liittyvät riskitekijät ja ongelmat hyvässä ajoin ja tukemaan työntekijää esimerkiksi puheeksiotoin ja keskusteluin.

Kriisinhallinnassa nollatoleranssi

Kriisinhallintaoperaatiossa esiintyy hyvin vähän sotilasrikoksia. Tyypillisimpiä sielläkin ovat palvelusrikokset. Sundbergin mukaan tapahtumat liittyvät muun muassa alkoholin käyttöön tai turvallisuutta koskevien määräysten rikkomiseen.

– Operaatiot, joihin nykyisin osallistumme, ovat vaativampia kuin aikaisemmin. Joukon motivaatio ja koulutustaso ovat korkealla. Nämä tekijät korostavat turvallisuutta ja vähentävät sotilasrikoksia.  Puuttumiskynnys on lisäksi hyvin matala. Monissa tilanteissa puhutaan nollatoleranssista.

Kriisinhallintajoukon komentajalla on mahdollisuus kriisinhallintapalveluksen keskeyttämiseen.  Huolimattomuuksiin ja piittaamattomuuksiin on Sundbergin mukaan syytä puuttua matalalla kynnyksellä.

– Kansainvälisten tehtävien erityispiirre on, että joukon turvallisuus on asetettava etusijalle. Monikansallisessa toimintaympäristössä rikoksilla ja niihin puuttumisella on vaikutusta myös Suomen maineen kannalta.

Ammattisotilaita voidaan rangaista sotilasrikoksesta muistutuksella, varoituksella tai kurinpitosakolla. Sundbergin mukaan eniten käytetään lievintä rangaistusta eli muistutusta.

– Sotilasoikeudenkäyntiin etenevissä asioissa puhutaan lähes sataprosenttisesti sakkorikoksista.

Oikeudellinen ala seuraa tiiviisti henkilökunnan toimintaa. Sundberg sanoo, että ammattisotilailla ei ole syytä huoleen, että heitä rangaistaisiin perusteetta.

– Esimiehet tukeutuvat nykyisin hyvin matalalla kynnyksellä sotilaslakimiehiin erilaisissa kysymyksissä ja varmistavat teon rangaistavuuden ja oikean menettelyn ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.


Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen

  • Selvitystyö asevelvollisuden kehittämisestä

    Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean asettaminen perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.

  • Puolustusselonteko 2017

    Puolustusselonteon pohjana on, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.