Siirry sisältöön

Palkankorotuksia ja parannuksia perhevapaisiin

Valtion kaksivuotinen virkaehtosopimuskausi alkoi 1.3.2023. Sopimus sisältää palkankorotuksia ja merkittäviä parannuksia perhevapaisiin.

Virkaehtosopimuksen mukaan palkkoja   korotetaan 1.5.2023 alkaen 3,5 %:n yleiskorotuksella. Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että vuoden 2024 osalta yleiskorotus on alustavasti sovittu 2 % suuruiseksi ja virastoeräksi 0,5 %.

Näiden välinen suhde saattaa vielä muuttua sopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa. Sopimusalakohtaisesti voidaan sopia, että virastoerä käytetään kokonaan yleiskorotuksena. Tuolloin vuoden 2024 yleiskorotus olisi 2,5 %. Yleiskorotus on kuitenkin vähintään 1 % ja virastoerä enintään 1,5 %.

Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Aliupseeriliitto neuvottelevat virastoerän käytöstä tulevan syksyn aikana. Surkka kertoo, että virastoerästä tulee sopia 15.12.2023 mennessä. Virastoerä tulisi maksettavaksi 1.3.2024 alkaen. Surkka muistuttaa, että virastoerän avulla Aliupseeriliiton on mahdollista edistää liiton jäsenyhdistysten edustajakokouksissa tekemiä sopimustavoitteita.

Puolen prosentin virastoerä on riittävän kokoinen, jotta sillä voi saada läpi merkittäviä tavoitteita. Aliupseeriliitto ei tällä hetkellä näe tarvetta suuremmalle virastoerälle, vaikka sopimus antaa siihen mahdollisuuden.

Neuvottelutulos saavutettiin haastavassa taloustilanteessa, kun inflaatio ja korkojen nousu syövät palkansaajien ostovoimaa merkittävällä tavalla

–  Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa jäseniä palvelee paremmin mahdollisimman suuri yleiskorotus. Näin palkankorotukset kohdistuvat kaikille jäsenille.

Päätoimisten ja sivutoimisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkio nousee 6 % 1.5.2023 lukien. Näiden palkkioiden minimimäärä on jatkossa 100 euroa.

Jokaiselle vähintään 500 euron kertaerä

Huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä  maksetaan kertaerä. Se on 12,2 % yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n mukaisesta kuukausipalkasta, kuitenkin vähintään 500 euroa.

–  Tässä inflaatiotilanteessa 500 euron kertaerällä pystytään vaikuttamaan suoraan palkansaajien ostovoimaan kertaluontoisesti.

Surkka kertoo, että kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde on voimassa helmikuussa 2023. Kertaerää ei makseta, jos virkamies on ollut 1.-28.2023 välisen ajan harkinnanvaraisella palkattomalla virkavapaalla tai palkattomasti työstä vapautettuna.

Mikäli virkamies tai työntekijä on työskennellyt 1. – 28.2.2023 välisenä aikana osa-aikaisesti, kertaerä osittuu samassa suhteessa. Mikäli virkamiehen tai työntekijän palvelussuhde on ollut voimassa osan helmikuuta 2023, kertaerä maksetaan palvelussuhteen kestoajan mukaan kalenteripäivien suhteessa. Samoin menetellään, jos virkamies tai työntekijä on ollut osan helmikuuta harkinnanvaraisella palkattomalla virkavapaalla tai palkattomasti työstä vapautettuna.

Perhe ja työelämä parempaan tasapainoon

Sopimustekstiin tehdyillä muutoksilla on pystytty parantamaan perheen ja työelämän tasapainoa. Perhevapaisiin tuli merkittävä muutos. Jatkossa ei-synnyttäneen vanhemman palkallinen perhevapaa nousee 32 arkipäivään (aikaisemmin 18 päivää). Jatkossa tilapäistä hoitovapaata voi saada alle 12-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa. Surkka muistuttaa, että aikaisemmin tilapäinen hoitovapaa koski alle 10-vuotiden lasten sairastumista.

–  Aliupseeriliiton jäsenistä yli 60 % on alle 40-vuotiaita. Siksi perhevapaata koskevilla parannuksilla on erityisen suuri merkitys Aliupseeriliiton jäsenille.

Edellisellä sopimuskierroksella sovittua vuosilomien vaihtamista rahaksi viiden päivän osalta, 25 päivän ylittävästä määrästä, voidaan soveltaa myös uudella sopimuskaudella.

Työnantajalla on jatkossa oikeus siirtää tai keskeyttää vuosiloma kolmen vuorokauden ennakkovaroituksella, mikäli tämä on julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä tarpeen laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Näissä tilanteissa virasto on velvollinen suorittamaan virkamiehelle korvausta, mikäli siirtämisestä aiheutuu vahinkoa. Tämä oli yksi työnantajan keskeisiä tavoitteita, joka toteutui tällä sopimuskierroksella. Turvallisuustilanne huomioon ottaen, tämä muutos oli kuitenkin neuvotteluosapuolten mielestä hyväksyttävissä.

Neuvottelut soveltamisesta jatkuvat

Neuvottelut virkaehtosopimuksessa sovittujen asioiden soveltamisesta puolustushallinnon työpaikoilla ovat  nyt käynnissä. Surkka kertoo, että edellisellä sopimuskierroksella sovittua jaksotyöajan yllättävää keskeytystä tarkennettiin tässä sopimuksessa.

–  Jatkossa yllättävän keskeytyksen osuessa jakson viimeiselle päivälle olevaan työvuoroon, joka jatkuu seuraavaan jaksoon, säilyy suunniteltu työvuoro myös seuraavassa jaksossa. Yllättävään keskeytyksen määritelmään lisättiin myös tilapäinen hoitovapaa.

Virkaehtosopimuksessa sovittiin myös hälytysrahan suuruudesta. Jaksotyötä tekevälle virkamiehelle maksetaan hälytysraha korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä.

Surkka korostaa, että jaksotyöajan ja hälytystyörahan muutoksesta on toistaiseksi sovittu vain valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa.

–  Muutoksen heijastamisesta puolustushallintoon on sovittava erikseen puolustusministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kun soveltamisesta on sovittu, tiedotamme jäsenille vielä erikseen siitä, miten sopimuskirjaukset heijastetaan puolustushallinnon omiin sopimuksiin.

Puheenjohtaja Surkka kertoo, että Aliupseeriliitto haluaa jatkossakin kehittää työelämää kokonaisvaltaisesti. Hän toivoo myös jäseniltä hyviä esityksiä työelämän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Surkka kannustaa jäsenyhdistyksiä pohtimaan keskuudessaan, mitkä asiat työelämässä vaativat kehittämistä.

Jäsentemme palkkauksen, lomien, perhevapaiden, työaikojen, työolosuhteiden, matkustamisen ja moni muu asiakokonaisuus tarvitsee jatkossakin aktiivista kehittämistä osana muuttuvaa työelämää. Toivon yhdistyksiltämme aktiivisuutta näiden asioiden esille nostamisessa.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Asta Ruuskanen, Markku Pihlaja, Petri Asikainen

  • Otamme turvallisuusympäristön muutokset vakavasti

    Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoo, että Suomi ottaa Suomen turvallisuusympäristön muutokset todella vakavasti. Hän näkee, että tulevat strategiset hankinnat, kansallinen puolustus ja kansainvälinen yhteistyö sekä kyky nopeaan valmiuden nostamiseen ovat tässä tilanteessa kansallisesti merkittäviä tekijöitä.

  • Selvitystyö asevelvollisuden kehittämisestä

    Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean asettaminen perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.

  • Valmius tuotetaan koko joukon voimin

    Merivoimien komentaja lippueamiraali Jori Harjua haluaa, että koko hänen henkilöstöllään on yhtenäinen tilannekuva merivoimien tilanteesta ja siitä, mihin suuntaan puolustushaaraa kehitetään. Komentaja haluaa jokaisen työntekijänsä ymmärtävän, että merivoimille annetut tehtävät toteutetaan yhdessä, koko joukon voimin.