Siirry sisältöön

Kansainväliset sotilasaputehtävät tulossa velvollisuudeksi

Eduskunnan puolustusvaliokunta esittää mietinnössään kansainvälisiä sotilasaputehtäviä ammattisotilaille velvollisuudeksi. Asia päätettäneen eduskunnan suuressa salissa vielä ennen kesälomien alkua.

Käytännössä muutos tehdään muuttamalla lakia puolustusvoimista. Kysymys on Ammattisotilas_KVsotilasapu3_Kuva_AnuKäärmittavasta ja periaatteellisesti tärkeästä virkavelvollisuuksien laventamisesta; ammattisotilaille tulee sotavelvollisuus ulkomaille.

Aliupseeriliitto on alun perin tukenut kansainvälisten sotilasaputehtävien liittämistä osaksi puolustusvoimien tehtäviä. Liitto on sen sijaan edellyttänyt, että palvelussuhteen ehdoista sovitaan ja että osallistuminen kansainvälisiin tehtäviin perustuu vapaaehtoisuuteen.

Puolustusministeriön korkein johto esikuntineen on ollut lainsäädäntötyön eri vaiheissa jäykkä ja jyrkkä. Puolustusministeriö suostui neuvottelemaan palvelussuhteen ehdoista vasta eduskunnan ohjauksen jälkeen. Neuvottelut sujuivat hyvin ja osapuolilla on alustava yhteisymmärrys palvelussuhteen ehdoista. Neuvottelut ovat kuitenkin kesken lainsäädäntötyön ajan ja osapuolet saattavat neuvottelut päätöksen sen jälkeen. Neuvottelujen tulos julkistetaan, kun ne on saatu päätökseen.

Puolustusministeriön edustajat ovat yrittäneet johtaa niin eduskuntaa kuin mediaakin harhaan väittämällä, että työnantaja osti ”seteliselkärankaiset” liitot rahalla sopimuksen taakse. Tämä ei pidä paikkaansa. Nyt neuvotellut palvelussuhteen ehdot ovat kustannusvaikutukseltaan samat kuin hallituksen tekemässä esityksessä. Ne ovat nyt vain toiminnallisesti merkittävästi käyttökelpoisemmat ja hallinnollisesti kevyemmät kuin hallituksen esityksen onnettomat kirjaukset.

Vapaaehtoisuus vs. velvollisuus

Puolustusministeriön disinformaatio jatkui myös vapaaehtoisuudessa käydyissä keskusteluissa. Eduskunnalle oli viestitetty, että sotilaita edustavat ammattiliitot ovat luopuneet vapaaehtoisuusvaatimuksistaan, koska työnantaja osti ne rahalla vapaaehtoisuutta tukeviksi. Tätä viestiä ei eduskunnassa otettu asiallisesti kuuleviin korviin vaikka hämmennystä se aiheutti. Viestin kertojien uskottavuus ja maine kärsi toki entisestään.

Käytännössä kaikki valtionhallinnon korkeat oikeudelliset tahot ovat olleet vapaaehtoisuutta tukevia.  Kansainvälisten sotilasaputehtävien tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja suostumukseen ja vastentahtoisia määräyksiä tulee kaikin tavoin välttää. Samoin kaikki ammattiliitot ovat olleet yksituumaisesti vapaaehtoisuuden kannalla.

Kysymys on perustuslaillisesti mutta myös virkamiehen aseman ja oikeuksien kannalta ongelmallinen. Voidaanko jo virassa oleville jälkikäteisesti säätää velvollisuus, joka voi uhata heidän henkeään ja terveyttään? Velvollisuudelle löydettiinkin poliittiset perusteet avunannon ja sen saamisen uskottavuudesta muiden maiden silmissä; oikeudelliset perustelut väistykööt! Vaikka viimekätinen palvelusvelvollisuus ammattisotilailla onkin, niin oikeusoppineiden lausunnot huomioon ottaen ei sitä käytännössä voida käyttää.

Velvollisuus ammattisotilaille – vain miehistö puuttuu

Toisin kuin puolustusministeriö on toistuvasti antanut ymmärtää, ulkomaan kansainvälisen sotilasavun velvollisuus koskee aivan jokaista ammattisotilasta. On kokonaan toinen juttu, keitä ja kuinka paljon ja missäkin tilanteessa näihin tehtäviin mahdollisesti lähetetään. Samoin kansainvälisen sotilasavun piiriin kuuluvat kaikki tehtävät kovimpia sotatoimia myöten, jos valtiojohto vain niin päättää. Tätäkin karuutta on puolustusministeriön viestinnällä koetettu lievennellä lähes normaalien kotimaan virkatehtävien tasolle.

Velvollisuus ei kuitenkaan koske asevelvollisia varusmiehiä ja reserviläisiä. Siinä missä päällystö ja alipäällystö ovat velvollisia, siinä vapaaehtoisuuteen perustuva miehistö voi puuttua. Kysymys vain korostuu, koska keskeinen piirre sotilasapuun liittyen on joukkojen korkea lähtövalmius.

On nähtävissä, että eduskunta tulee säätämään kansainväliset sotilasaputehtävät ammattisotilaille velvollisuudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen omasta mielipiteestään riippumatta olisi käytävä keskustelut läheistensä ja myös itsensä kanssa, mitä tämä velvollisuus juuri minun kohdallani sosiaalisessa elämässäni tarkoittaa.

Miten minä olen siihen valmis?

>> Lue myös: Kahdenlaista maanpuolustusvelvollisuutta


Mika Oranen

Kuvat: Anu Käär, Petri Asikainen

  • Neuvottelutulos vuoden 2018 virastoerästä

    Neuvottelutulos virastoerän kohdentamisesta on saavutettu. Virastoeräneuvottelut käytiin Aliupseeriliiton, pääesikunnan ja puolustusministeriön välillä. Neuvottelujen lähtökohtana on aina Valtiovarainministeriön neuvottelumääräys. Siinä määritellään sopimusvarallisuuden kohdentamisen päälinjat.

  • Suomi 100 vuotta

    Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Vuosi on täynnä toistaan mielenkiintoisempia tapahtumia kaikenikäisille. Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 –hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Ohjelma syntyy eri yhteisöjen, suomalaisten ja Suomen ystävien kanssa yhteistyössä.

  • Parempaa työaikajohtamista

    Hallitusneuvos Jari Kajavirta johtaa Puolustusministeriön henkilöstöyksikköä. Yksikkö ohjaa koko puolustushallinnon henkilöstövoimavaroja. Kajavirralla on hyppysissään koko hallinnonalan 13 000 työntekijää.