Kehittyvä turvaverkko
Vuoden 2016 lopussa astui voimaan Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Laki toi mukanaan merkittäviä parannuksia kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden hoitojen tehtävistä aiheutuneiden henkisten järkytysreaktioiden hoitojen korvaamiseen.
Eduskunta esitti laista päätettäessä ponnen, jonka mukaan lain toimivuutta tulee tarkastella kahden vuoden sisällä. Tarkasteluun liittyen Valtiokonttori on järjestänyt kaksi 
Maanpuolustuksen turvaverkko –tapahtumaa vuosina 2017 ja 2018. Niiden tarkoituksena oli koota lain vaikutusalueella toimivien tahojen asiantuntemus yhteen kehittämään turvaverkkoon liittyvää toimintaa. Kesäkuussa 2017 pidetyn tapahtuman aikana koottuja kehitysideoita on jo laitettu toimeen.
Toimialajohtaja Jyri Tapper Valtiokonttorista kertoi lokakuun tilaisuuden aluksi, että turvaverkkoa tarvitaan, kun maanpuolustustehtävissä olevat henkilöt altistuvat vaaratilanteille. Turvaverkon tehtävänä on varmistaa erinomainen hoito ja sujuva palautuminen työelämään tai opintoihin.
– Henkilöllä tulee olla sellainen tunne, että jos minulle jotakin sattuu, minusta pidetään huolta. Tavoitteena on yhden luukun periaate. Olemme täällä pohtimassa, miten kehitämme niitä toimintamalleja, millä palautetaan työ- ja toimintakyky?
Tilaisuuteen osallistui edustajia Puolustusvoimista, Puolustusministeriöstä sekä Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisäksi paikalla oli asiantuntijoita useita sidosryhmistä kuten Kriisinhallintatehtävissä vammautuneet ry:stä, Varusmiehenä vammautuneet ry:stä ja sotilaiden edunvalvontajärjestöistä. Lisäksi tilaisuuteen osallistui lukuisia Valtiokonttorin asiantuntijoita.
Tutustu Valtiokonttorin palveluihin osoitteessa www.valtiokonttori.fi. Kriisinhallinta –hakusanalla sivuilta löytyy runsaasti tietoa asiasta.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Maanpuolustustahto ja asevelvollisuuden kannatus nousuun
Suomalaisilla on vahva maanpuolustustahto. MTS:n mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset ovat edelleen laajalti valmiita puolustamaan Suomea ja osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan. Tulosten mukaan myös nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on laajaa.
-
Aliupseerien osaamisen kehittäminen remonttiin
Puolustusvoimien koulutuspäällikkö haluaa uudistaa aliupseerien koulutusjärjestelmää. Tavoitteena on, että järjestelmä vastaa jatkossa paremmin sekä yksittäisen aliupseerin että koko organisaation osaamisvaatimuksiin.
-
Selvitystyö asevelvollisuden kehittämisestä
Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean asettaminen perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.