Siirry sisältöön

Sopimukset rakennetaan yhteistyöllä

Uuden virkaehtosopimuksen neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Neuvotteluosapuolet ovat tavanneet säännöllisesti tammikuusta lähtien. Tavoitteena on, että uusi sopimus olisi valmis maaliskuun loppuun mennessä.

Vastaava sopimustoimitsija Jorma Viiala osallistuu Valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edustajana. JHL edustaa neuvotteluissa Aliupseeriliittoa. Viiala kertoo, että sopimuskierroksella neuvotellaan koko Valtion virka ja työehdot -kirjan sisällöstä. Näitä sisältöjä ovat valtion yleisten virka- ja työehtojen lisäksi työaikasopimus ja vuosilomasopimus.

Kaikki tämän sopimuksen sisällöt ovat jokaisella neuvottelukierroksella pöydällä. Valtiotyönantajalla on tahtotila muuttaa tiettyjä asioita ja työntekijäosapuolella toisia asioita. Kun asioista neuvotellaan, molempien osapuolien tavoitteet ovat pöydällä. Sovimme sitten asioista yhdessä.

Viialan mukaan tällä sopimuskierroksella keskustellaan paljon työaikakysymyksistä. Teema on edelleen ajankohtainen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Vuonna 2016 työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemä kilpailukykysopimus piti sisällään 24 tunnin työajan pidennyksen. Lisäksi sopimuksessa ollut julkisen sektorin työntekijöiden määräaikainen lomarahaleikkaus vuosille 2017-2019 aiheutti taloudellisia menetyksiä.

Työnantaja on pyytänyt työntekijäosapuolilta esityksiä siitä, miten kiky-tunnit olisivat kompensoitavissa. Yleisesti on ollut esillä joidenkin arkipyhien myyminen tai ylityökorvausten osittainen myynti. Meille valtion työntekijöitä edustaville liitoille tämä on kuitenkin kynnyskysymys. Emme ole valmiita työajan pidennykseen. Yleisesti on harrastettu kompensaatioita, vaihtokauppaa vähäisillä joustoilla…

Sopimustavoitteet rakennetaan yhdessä

Viiala kertoo, että JHL kartoitti jäsenistöltään sopimustavoitteita ensimmäisen kerran keväällä 2019. Joulukuussa 2019 JHL selvitti erityisesti valtiolla työskentelevien tavoitteita.

JHL:n tavoitteet on laadittu tämän palautteen pohjalta. Niitä on tarkennettu ja hiottu myös valtiosektorin kokouksissa, joissa mukana ovat valtionsektorin toimitsijoiden lisäksi myös yhteisöjäsenliittojen, kuten Aliupseeriliiton, edustajat. Jonkin verran on tietysti tarkasteltu myös muun työmarkkinakentän niin sanotun yleisen linjan muodostumista. Lisäksi on huomioitu joitakin alakohtaisia erityistavoitteita, kuten matka-aikaan ja matkustamiseen liittyvät erityiset kysymykset.

JHL:n neuvottelutavoitteet on Viialan mukaan käyty läpi muiden pääsopijoiden tavoitteiden kanssa ja yhdistetty yhteisiksi tavoitteiksi.

Tämä yhteisten tavoitteiden löytyminen on tärkeää. Kun pääsopijat voivat mennä neuvotteluihin yhteisillä tavoitteilla on se aina merkittävästi parempi vaihtoehto kuin että jokainen pääsopija tulisi pöytään omilla tavoitteillaan.

Virkaehtosopimusneuvottelut käynnistyvät yleensä paria kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Viialan mukaan tämän kierroksen ensimmäinen neuvottelutilaisuus oli 15.1. Valtion virka- ja työehtosopimuksen sisällöistä neuvoteltaessa neuvottelupöydässä istuu työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Valtiotyönantajaa pöydässä edustaa Valtion työmarkkinalaitos. Työntekijöitä edustavat kolme pääsopijajärjestöä JHL, PRO ja JUKO.

JHL edustaa neuvotteluissa omien jäsentensä lisäksi Aliupseeriliittoa, Rajaturvallisuusunionia, Vankilavirkailijain liittoa ja Tulliliittoa. PRO edustaa muun muassa maanpuolustuksen Henkilökuntaliittoa ja Juko edustaa muun muassa Upseeriliittoa, Päällystöliittoa ja Suomen Poliisijärjestöjen Liittoa.

Virkaehtosopimusneuvottelut käydään 12 hengen kokoonpanolla. Jokaisesta pääsopijajärjestöstä (JHL, PRO, JUKO) on neuvottelupöydässä kaksi neuvottelijaa. Viiala kertoo, että valtiotyönantajalla on neuvottelupöydässä kuusi neuvottelijaa.

Haasteellisia työaikakysymyksiä

Erityisen haasteellisena kysymyksenä neuvotteluissa Viiala pitää kysymystä matka-ajan lukemisesta työajaksi. Asia on aiheuttanut turva-alojen virkamiesten keskuudessa paljon kuohuntaa. Tällä hetkellä monet turvallisuusalalla työskentelevät virkamiehet kokevat käytännöissä suurta epäoikeudenmukaisuutta.

Virkamies ei pidä oikeudenmukaisena sitä, että hän joutuu esimerkiksi lähtemään Joensuusta Helsinkiin virka-autolla, täydessä varustuksessa ja valmiudessa, turvaamaan kokousjärjestelyjä eikä tätä matka-aikaa pidetä virka-aikana. Virkamiehet ovat organisaation näkökulmasta täydessä valmiudessa, mutta työaikamerkinnältään vapaa-ajalla.

Viiala kertoo, että virkamiehiä edustavien järjestöjen näkökulmasta asia on soveltamiskysymys ja virkamiesten matkustamista edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa tulisi olla työaikaa tai vähintään varallaoloaikaa.  Työmarkkinoilla on ollut esillä myös heikennyksiä virkamatkalta maksettavan päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituuteen.

Palkankorotusten yleiseksi linjaksi on muodostunut 3,3 %, 24 – 25 kuukauden sopimuskaudelle. Viialan mukaan valtiotyönantajalla ja työntekijäosapuolilla on yhtenäinen näkemys yleisen linjan mukaisesta palkankorotuksesta.

JHL on määritellyt neuvottelukierroksen tavoitteeksi, että palkankorotusten tulee olla yleiskorotuspainotteisia. Viialan mukaan yleiskorotuksella taataan palkkojen reaalinousu ja ostovoiman paraneminen

Yleiskorotuksella on merkitystä erityisesti turvallisuusaloilla, koska suurinta osaa lisistä korotetaan myös yleiskorotuksella. Tämän takia järjestöt eivät ole halukaita pieniin yleiskorotuksiin vaan haluavat suurimman osan korotuksista yleiskorotuksena.

Yleisesti tällä sopimuskierroksella työnantajaosapuoli on Viialan mukaan ehdottanut suurinta osaa sopimusvarallisuudesta laitettavaksi paikallisesti sovittavaksi eli virastoeräksi.

Neuvottelutahti kiihtyy

Sopimusneuvottelut pitävät Viialan kiireisenä, kunnes sopimuksen sisällöistä on päästy työnantajan kanssa yksimielisyyteen. Varsinaisten neuvottelujen lisäksi kalenterin täyttävät tapaamiset erilaisten asiantuntijoiden kanssa

Me pidämme palavereja muiden pääsopijoiden kanssa aina ennen ja jälkeen neuvottelujen. Sovimme etukäteen tulevan neuvottelun asioista ja tapaamisen jälkeen teemme yhteenvedon käydyistä keskusteluista. Sovimme myös yhteisistä tiedotuslinjoista. Käyn keskusteluja myös JHL:n sisällä esimiesten ja asiantuntijoiden, pääsopijajärjestöjen edustajien sekä yhteisöjäsenten edustajien, kuten Aliupseeriliiton, kanssa. 

Viialan mukaan neuvottelutilanne elää koko

Virkaehtosopimusneuvottelut käydään aina Valtiovarainministeriössä Mariankatu 9:n kellarissa, Loppupeli-nimisessä neuvotteluhuoneessa.

ajan ja kaikilta mahdollisilta osapuolilta neuvotteluprosessin aikana saatu palaute vaikuttaa käytännön neuvotteluihin.

Selvitän eri tahoilta, miten mahdolliset pöydällä olevat tekstiesitykset vaikuttavat osapuolten työarkeen. Tällaista keskustelua on pitkin matkaa aika paljon. Kun taas tapaamme pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa, kokoamme saamamme palautteen ja pohdimme, miten etenemme yhdessä neuvotteluissa.

Valtiotyönantaja ja työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt kokoontuivat ensimmäisen kerran neuvottelemaan uudesta virkaehtosopimuksesta ja sen sisällöistä 15.1. Varsinaisten tavoitteiden käsittelyyn neuvottelijat ryhtyivät 7.2. Tuolloin osapuolet toivat pöytään omat tavoitteensa.

Alussa meillä oli kahden tunnin mittaisia kokouksia. Kun sopimuskauden päättyminen lähestyy, neuvottelujen määrä kasvaa ja niiden kesto pitenee. Loppua kohti on kalenterivarauksia monta päivää yhteen menoon, viikonloput mukaan lukien.  Jos kokouksessa näyttää siltä, että on syntymässä joku tulos, neuvottelemme niin pitkään, kun asia vaatii.

Viialan kokemuksen mukaan sopimuskauden viimeisen päivän tapaaminen voi venyä hyvinkin pitkään. Jos sopimusta ei synny nykyisen sopimuksen viimeisenä voimassaolopäivänä 31.3., kiire yleensä loppuu.

Tuolloin todennäköisesti pidämme muutaman päivän tauon ja palaamme sen jälkeen neuvottelupöytään. Mikäli järjestöt uhkaavat työtaistelutoimilla, kutsu sovittelijan tykökin varmasti tulee. Tämä ei tietysti ole mikään tavoite. Tavoite on saada sopimus aikaiseksi sopimuskauden päättymisen tienoilla.

Viialan mukaan Sopimukset ovat voimassa niin sanotusti jälkivaikutuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että edellisen, nyt voimassa olevan, sopimuksen kirjaukset ovat voimassa, kunnes seuraava sopimus syntyy. Työrauhavelvoite kuitenkin päättyy sopimuskauden päättyessä 31.3.2020.


Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Asta Ruuskanen, Jorma Viiala

  • Valmius tuotetaan koko joukon voimin

    Merivoimien komentaja lippueamiraali Jori Harjua haluaa, että koko hänen henkilöstöllään on yhtenäinen tilannekuva merivoimien tilanteesta ja siitä, mihin suuntaan puolustushaaraa kehitetään. Komentaja haluaa jokaisen työntekijänsä ymmärtävän, että merivoimille annetut tehtävät toteutetaan yhdessä, koko joukon voimin.

  • Silloin ja nyt

    Syksyllä 1939 Puolustusvoimilla oli 4 700 hevosta ja 134 kuorma-autoa. Suomessa oli tuolloin 380 000 hevosta ja 53 000 autoa. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat otti siviiliyhteiskunnasta 60 000 hevosta. Myös suurin osa Suomen 20 000 kuorma-autosta otettiin ennen talvisotaa puolustusvoimien käyttöön.

  • Aliupseerien osaamisen kehittäminen remonttiin

    Puolustusvoimien koulutuspäällikkö haluaa uudistaa aliupseerien koulutusjärjestelmää. Tavoitteena on, että järjestelmä vastaa jatkossa paremmin sekä yksittäisen aliupseerin että koko organisaation osaamisvaatimuksiin.