Siirry sisältöön

Tavoitteena terveyden ja työkyvyn säilyminen

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työterveyslaitoksen mielestä uudessa laissa on varmistettava, että työntekijän terveys ja työkyky säilyvät kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla.

Työelämää ja työaikoja pitää uudistaa niin, että työn vetovoima säilyy ja ihmiset pysyvät pitkään tuottavina ja hyvinvoivina. Tutkimuksista tiedämme, että vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja pidentävät työuria, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.Ammattisotilas_Aliupseeri_Työaikalaki3_KuvaAstaRuuskanen

– Työelämän muutos ja digitalisaatio puolestaan mahdollistavat uusia luovia ratkaisuja myös työaikojen hallinnassa. Kiperiä kysymyksiä työaikalaissa ovat esimerkiksi asiantuntijatyön joustot, jaksotyön määrittely ja paikallinen sopiminen.

Paikallinen sopiminen toimivaksi

Työaikojen paikallista sopimista kannattaa lisätä. Paikallinen sopiminen tulee kuitenkin toteuttaa EU:n työaikadirektiivissä määriteltyjen vähimmäisvaatimusten puitteissa. Vähimmäisvaatimukset liittyvät muun muassa lepoaikoihin, viikoittaiseen enimmäistyöaikaan, vuorotyöhön ja yötyöhön.

– Toiminta- ja yhteistyömallien on oltava selkeitä varsinkin silloin, jos työaikoja muutetaan olennaisesti esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä vuorokierrosta toiseen, muistuttaa Härmä.

Jaksotyötä ei pidä lisätä

Jaksotyönä tehtävässä vuorotyössä työvuorojen pituuteen, ennakoitavuuteen, säännöllisyyteen ja palautumiseen liittyvät rajoitukset ovat selvästi väljemmät kuin teollisuudessa tehtävässä vuorotyössä. Työterveyslaitoksen mielestä jaksotyönä tehtävää vuorotyötä ei pidä lisätä. Jaksotyöhön liittyviä terveyshaittoja tulee vähentää rajoittamalla erityisesti alle 11 tuntia kestävien vuorovälien määrää.

Jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuljetusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa.

Asiantuntijoita ei pidä jättää työaikalain ulkopuolelle

Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen yksilöllistä hallintaa ja eri toimialojen ja työpaikkojen tarpeita työaikojen säätelyssä pitää helpottaa. Tarve korostuu varsinkin asiantuntijatyössä, jota on usein mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.

Ammattisotilas_Aliupseeri_Työaikalaki2_KuvaAstaRuuskanenVaikka asiantuntijatyö on joustavaa, asiantuntijoita ei kuitenkaan pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon modernin tietotyön haasteet, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Myös asiantuntijoiden palautumisesta on huolehdittava. Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.

Teksti: Työterveyslaitos


  • Puolustukseen lisää rahaa

    Valtioneuvosto päätti huhtikuussa vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Tulevina vuosina julkishallinnossa on odotettavissa merkittävää menojen kasvua. Menotason kasvu johtuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Ukrainan sodan seurausten takia tehdyistä määrärahapäätöksistä.

  • Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu

    Valtioneuvosto on aloittanut eduskunnan kesäkuussa hyväksymän puolustusselonteon toimeenpanon. Puolustusministeriö on ohjannut puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.