Siirry sisältöön

Reservin ylivääpeli MTS:n johtoon

Reservin ylivääpeli, SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen valittiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtajaksi kaudelle 2019 – 2023. Tuleva kausi on täynnä kokonaisturvallisuuden kannalta kiinnostavia teemoja ja tapahtumia.

MTS:n tehtävänä on ylläpitää ja edistää vuoropuhelua turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta sekä kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin valmistautumisesta. Järvinen on ollut MTS:n jäsen vuodesta 2006 alkaen, ensin asiantuntijajäsenenä ja vuodesta 2011 lukien parlamentaarisesti valittuna jäsenenä.

Uusi puheenjohtaja on perehtynyt turvallisuuspolitiikan ja kokonaismaanpuolustuksen teemoihin muun muassa alueellisella ja valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnassa ja sisäisen turvallisuuden strategiahankkeessa. Hän näkee, että MTS:llä on tärkeä rooli eri toimijoiden kokoamisessa samalle areenalle keskustelemaan maanpuolustuksesta ja turvallisuuspolitiikasta.

Vaikka emme näkisikään asioita samalla tavalla, meidän on tärkeää kohdata ja keskustella. MTS tarjoaa puolueille oivan areenan keskustella sotilaiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa näistä teemoista. Myös sotilaiden on hyvä kuulla mitä eri poliittiset tahot asioista ajattelevat.

Tärkeistä teemoista ei ole pulaa

Suunnittelukunnan tunnetuimmat tuotteet ovat kokonaisturvallisuuteen liittyvät seminaarit ja vuosittain tehtävä Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta –tutkimus.

Järvinen pitää tulevaa nelivuotiskautta erityisen mielenkiintoisena turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustuksen näkökulmasta. Siksi puolustushallinnon strategiset hankkeet, sotilaallinen liittoutuminen, Itämeren turvallisuustilanne ja Venäjän tilanne ovat jatkossakin MTS:n seminaareissa esillä. Myös asevelvollisuuteen ja kutsuntoihin liittyvät julkiset keskustelut pitävät aiheet MTS:n asialistalla.

Aika on sellainen, ettei pulaa kiinnostavista aiheista taida tulla. Tavoitteeni on tuoda asioihin mahdollisimman mielenkiintoisia, asiantuntevia ja erilaisiakin näkemyksiä. Toivon, että myös suuri yleisö saisi median kautta tietoa tilaisuuksistamme. Tärkeää on myös, että saamme nuoretkin kiinnostumaan näistä asioista.

Seminaarit ovat Järvisen mukaan sekä alustajien että yleisön osalta hyvin korkeatasoisia. Niihin kutsutaan tahoja, joiden katsotaan olevan kiinnostuneita kokonaisturvallisuuden teemoista. Vaikka tilaisuudet ovat pääosin kutsuseminaareja, osa on kaikille avoimia.

Kutsuseminaarien osallistujat ovat poliittisten päätöksentekijöiden lisäksi muun muassa toimittajia sekä järjestöjen ja puolustushallinnon edustajia. Haluankin, että seminaarien kutsupohja olisi mahdollisimman laaja. Lisäksi järjestämme kaksi kertaa vuodessa toimittajille oman journalistiseminaarin, joista toiseen maakunnassa järjestettävään seminaariin liittyy avoin yleisötilaisuus.

Järvinen kertoo, että hallitusohjelman mukaan hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä sekä toinen kehittämään Suomen kriisihallintapolitiikkaa. Lisäksi hallitus tekee hallituskauden alussa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja siihen perustuvan puolustuspoliittisen selonteon. Hallitusohjelmaan on nostettu myös kyberturvallisuusstrategia ja kyberturvallisuuden kehittämisohjelma. Näitäkin asioita MTS tulee uuden puheenjohtajan johdolla seuraamaan tiiviisti.

Mielipideilmastossa havaittavissa muutoksia

MTS selvittää vuosittain suomalaisten turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Suurelle yleisölle MTS:n ehkä tunnetuin tuote on vuosittainen Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta –tutkimus.

Järvinen kertoo, että maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen liittyvissä asenteissa on tapahtunut huolestuttavia muutoksia viime vuosina

Vaikka kansalaisten maanpuolustustahto on vuoden 2018 tulosten mukaan edelleen hyvin korkea (66 %), laskua vuoden 2017 tutkimukseen verrattuna on kuusi prosenttiyksikköä. Tämä on tilastollisesti merkittävä asia. Edellisen kerran maanpuolustustahtoa kuvaavat vastaukset olivat näin alhaisia 29 vuotta sitten. Mielenkiintoista onkin nähdä seuraavan tutkimuksen tulos juuri tähän kysymykseen.

Järvinen kertoo, että myös nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus oli vuoden 2018 tulosten mukaan hienoisessa laskussa.

Kansalaista 74 prosenttia tukee nykyistä mallia. Kannatusta on kuitenkin seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden takaisessa tutkimuksessa.

Seuraava MTS:n mielipidetutkimus julkaistaan vuoden 2020 alussa. Järviselle erityisen mielenkiintoisia kysymyksiä asevelvollisuuden kannatukseen ja maanpuolustustahtoon liittyvät suuntaukset sekä kansalaisten Nato-asenteet.
>> MTS:n mielipidetutkimukset(avautuu uuteen ikkunaan)



Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Asta Ruuskanen, Markus Kinkku/MTS

  • Suomalaisen sotilasmusiikin 200 vuotta

    Aika ennen autonomiaa oli sotilasmusiikin näkökulmasta kehittämisen aikaa. Euroopan hoveissa syntynyt soittokuntainnostus oli levinnyt myös Ruotsiin. Ruotsi oli perustanut 1700-luvun loppuun mennessä Suomen alueella toimivien ruotuarmeijan rykmenttien yhteyteen aikaisempaa suurempia ja monipuolisempia soittokuntia. Soittokunnat eivät kuitenkaan olleet vielä tuolloin osa sotaväen kokoonpanoa.

  • Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta

    Suomalainen työväenliike on tehnyt työtä tasa-arvon ja kansalaisten vapauksien puolesta yli sata vuotta. Työväenliikkeen tämän vuoden kohokohtia ovat Vapauden museon rakentaminen Tampereelle, uusi tyovaenliike.fi -verkkosivusto ja maaliskuussa järjestettävä juhlaseminaari.

  • Kehittyvä turvaverkko

    Vuoden 2016 lopussa astui voimaan Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Laki toi mukanaan merkittäviä parannuksia kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden hoitojen tehtävistä aiheutuneiden henkisten järkytysreaktioiden hoitojen korvaamiseen.