Valmius tuotetaan koko joukon voimin

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on tapahtunut isoja muutoksia kuluvalla vuosikymmenellä. Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju muistuttaa, että muutokset tapahtuivat nopeasti.

– Kymmenen vuotta sitten koettiin laajalti, että maailmassa oli rauha, eikä sotia enää tulisi. Ainakaan Eurooppaan. Tuolloin Ruotsikin lakkautti asevelvollisuuden ja keskittyi kriisinhallintaan.

Krimin sota muutti kaiken.  Sen myötä kansainvälisessä turvallisuusympäristössä alkoi tapahtua. Merivoimien komentaja näkee muutoksen niin, että 2010-luvun alussa palattiin vanhaan normaaliin. Aikaan, jolloin itä ja länsi kalistelivat sapeleita ja sodan uhka oli läsnä.

– Suomi toimi hyvin, eikä lähtenyt rikkomaan hyvää järjestelmää. Me emme uskoneet, että sodat eivät ole enää mahdollisia Euroopassa. Kun aktiivisuus Itämeren alueella lisääntyi Krimin tapahtumien myötä, meidän tuli reagoida tilanteeseen. Me tehostimme valmiutta ja haimme uusia toimintatapoja.  Tilannekuva ja tilannetietoisuus lisääntyivät ja valmius korostui.

Henkilöstö oli kovilla

Valmiuden tehostaminen, uusi organisaatio ja uudet toimintatavat vaativat koko merivoimien henkilöstöltä paljon. Loppuvuodesta 2016 merivoimien henkilöstöä edustavat järjestöt nostivat esille huolensa työmäärän lisääntymisestä ja henkilöstön väsymisestä.  Järjestöjen tekemän tutkimuksen mukaan työntekijöillä oli huoli työajan riittävyydestä annettujen tehtävien hoitamiseen. Monet kokivat itsensä uupuneeksi. Työt olivat mielessä vapaa-aikana ja nukkuminen oli vaikeaa. Henkilöstön mukaan tämä näkyi myös perhe- ja ystävyyssuhteissa.

Harju korostaa, että väsyminen ei ollut ainoastaan aluspalveluksessa työskentelevien ongelma.  Asia koski koko puolustushaaran henkilöstöä.

– Turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua valmiudelliset tehtävät lisääntyivät. Aluspalvelukseen kohdennettiin väkeä, jotta meillä on ihmisiä tekemässä valmiustyötä. Meillä ei ollut tuolloin tuohon valmiuden nousuun riittävästi henkilöstöä. Nyt olemme menossa parempaan suuntaan.

Merivoimien komentaja on tyytyväinen siitä, että jaksaminen on kehittynyt parempaan suuntaan.

– Oli hyvä, että jaksamisasiaa ei painettu villaisella vaan siihen tartuttiin. Kehitystrendi oli tuolloin aika huolestuttavan näköinen.

Harju muistelee, että hänen ollessa nuorempi upseeri, työpaikalla ei ollut tapana kertoa ääneen omasta väsymyksestä. Nyt tilanne on toinen.  Henkilöstön tietoisuus omasta jaksamisesta on lisääntynyt ja tilanteeseen puututaan aikaisempaa varhaisemmin.

– On hyvä, että uskalletaan kertoa, että ei jaksa. Myös esimiehillä on nyt aikaisempaa paremmat valmiudet puuttua väsymistilanteisiin.

Henkilöstölle yhtenäinen tilannekuva

Laivue 2020 on osa merivoimien kokonaisuutta.

Harju korostaa, että uudet korvetit eivät yksin ratkaise merivoimien toimintaa. Merivoimien kalusto koostu vuoden 2025 jälkeen neljästä Laivue 2020 –hankkeen aluksesta, peruskorjatuista Hamina-luokan ohjusveneistä, peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista sekä Katanpää-luokan miinatorjunta-aluksista. Lisäksi kokoonpanoon kuuluvat pintatorjuntaohjuspatterit ja rannikkojoukot. Tällä kokonaisuudelle merivoimat suorittaa tulevaisuudessa sille annettuja tehtäviä.

Uutena komentajana Harju haluaa varmistaa, että kaikki puolustushaaran työntekijät tietävät, mitä merivoimat tulevaisuudessa tekee ja miten se toimii.  Hän pitää tärkeänä, että oman joukon toiminnan lisäksi jokainen tietää myös, mitä muut merivoimalliset toimijat tekevät. Hän haluaa jokaisen ymmärtävän, että merivoimille annetut tehtävät toteutetaan yhdessä, koko joukon voimin.

Eduskunta määritteli vuonna 2017 puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi kansainvälisen sotilasavun antamisen ja avun vastaanottamisen.  Harju kertoo, että koska merivoimissa on aina ollut kansainvälistä yhteistoimintaa, uusi tehtävä ei mullistanut puolustushaaran tapaa toimia.

– Merivoimien harjoitusmäärät eivät ole lisääntyneet uuden tehtävän myötä. Uusi tehtävä ehkä ollut omiaan lisäämään sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön.

Merivoimat antaa kansainvälistä sotilasapua sillä suorituskyvyllä, mitä sillä on. Tämä on Harjun mukaan ihan verrattavissa kotimaiseen virka-apuun.

– Meidän tulee tietää miten muut toimivat. Siksi me olemme mukana kansainvälisissä harjoituksissa ja kehitämme yhteistoimintaa muiden kanssa.

Harju näkee, että merivoimien henkilöstö kokee mielekkääksi, kun he saavat tehdä sitä aitoa, kovaa ydintoimintaa. Sitä, mitä varten he ovat tulleet taloon töihin.

– Olen huomannut että, kun teemme varsinaista ydintoimintaa, me saamme paljon tehoja irti. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaistoista ja osaavaa ja se on valmis tekemään tätä työtä. 

Uuden oppiminen alkaa nyt

Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvä asenne korostuvat Harjun mukaan tilanteessa, jossa merivoimissa on tapahtumassa isoja muutoksia.

– Meidän tulee osata käyttää sitä suorituskykyä, mitä meillä on. Meidän tulee osata käyttää järjestelmiä niin, että toimintatavat ja käsitykset toiminnasta ovat joka puolella samat. Siksi osaamisen kehittäminen alkaa nyt, jo tänä vuonna. Tämä koulutustarve kattaa valtaosan merivoimista.

Harjun mukaan uudet korvetit ovat operatiivisessa käytössä vasta vuonna 2028. Alustava suorituskyky on valmis vuonna 2025. Henkilöstö tulee kouluttaa ja sen tulee olla valmiina tuon ajan puitteissa.

Uusien korvettien miehistömäärä on jo suunniteltu ja on tiedossa, miltä alusluokilta uusien korvettien henkilöstö pääosin tulee. Harjun mukaan Rannikkolaivasto ja Merivoimien esikunta tekevät asiaan liittyvää suunnittelua.

– Kun henkilöille kerrotaan, että minä menen seuraavaksi uudelle alusluokalle, antaa se tulevaisuuteen positiivista värettä. Näin henkilöstö osaa suhtautua ja ennakoida tulevaan osaamisen kehittämiseen rakentavasti.

Harju on tavannut joukko-osastokierroksillaan koko henkilöstön. Tapaamisissa hän on kertonut henkilöstölleen, mihin suuntaan hän on puolustushaaraa viemässä.  Tapaamisissa hän korosti yhtenäisyyttä, yhdessä tekemistä ja merivoimallista toimintaa. Harjun mukaan henkilökuntaa mietityttää, miten uudet suorituskyvyt opitaan. Hän kokee, että puolustushaarassa ei ole kaikilta osin riittävästi tietoa siitä, mitä puolustushaara kokonaisuudessa tekee ja mitä naapurijoukossa työskentelevät aseveli tekee ja miten he toimivat.

– Kun ei tiedä, on epävarma

Harju pitää hyvää asennetta ja muutosvalmiutta kaiken osaamisen kehittämisen pohjana.

– Pitää hakeutua koulutukseen ja ottaa vastaan koulutusta. Jos ei ole valmis koulutukseen, muutoksen toteutuminen on raskasta. Jokaisen tulee olla valmis muuttaa toimintatapojaan ja hakeutumaan vaativampiin tehtäviin.

Komentaja toivoo, että myös aliupseeristossa on valmiutta muutokseen ja halua osaamisen kehittämiseen. Hän pitää henkilöstöään ammattitaitoisena ja osaavana ja kannustaa kaikkia aktiivisuuteen.

  – Ymmärrän, että kaikki eivät ole kaikissa tilanteissa valmiita tekemään muutoksia omaan elämäänsä. Älä kuitenkaan sulje ovia, vaan pidä ne avoinna.

Jori Harju: Jokaisella on oma rooli ja kaikki ovat tärkeitä. Me teemme tämän yhdessä.