Siirry sisältöön

Logistiikkalaitos mahdollistaa

Logistiikkalaitoksen tehtävä on mahdollistaa Puolustusvoimien operaatioiden toteutus poikkeusoloissa ja normaalitilanteissa, kaikissa toimintaympäristöissä.

Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen johtaja Ammattisotilas_TimoKakkola3_Kuva_AstaRuuskanenkenraalimajuri Timo Kakkola kertoo, että logistiikkalaitos vastaa muun muassa Puolustusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollosta, ympäristöasioista ja tilahallinnasta. Hän näkee, että logistiikan tehtävät ovat hyvin lähellä poikkeusolojen tehtäviä myös arkena.

– Logistiikkalaitos huolehtii joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvystä ja materiaalin käyttökelpoisuudesta. Laitos omistaa ja huoltaa Puolustusvoimien materiaalin ja vastaa sen teknisestä elinjaksohallinnasta. Sen tehtäviin kuuluu myös Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän liittäminen osaksi kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää.

Logistiikkalaitos hallinnoi Puolustusvoimien kumppanuuksia ja sopimuksia. Kakkola muistuttaa, että kumppanuudet ovat tärkeä osa logistiikkajärjestelmää.

– Kun valmiutta kohotetaan, meillä on yhteinen johtaminen kumppanien kanssa sovituista toiminnoista.

Ammattisotilas_Logistiikkalaito3s_Kuva_AstaRuuskanenLogistiikkalaitoksen toiminta käynnistyi tammikuussa 2015. Kakkola oli rakentamassa laitosta rungon johtajana vuosina 2012 – 2014. Hän toimi myös laitoksen ensimmäisenä esikuntapäällikkönä vuonna 2015. Hän palasi laitokselle vuoden 2018 alussa. Kakkola kiittelee edeltäjäänsä kenraalimajuri Timo Rotosta siitä, että sai johdettavaksensa toimivan asiantuntijaorganisaation, jossa henkilöstö viihtyy hyvin.

Monen asiantuntijaorganisaation yhdistäminen Logistiikkalaitokseksi oli haastavaa. Kakkolan mukaan organisaatio toimii nyt hyvin.

– Monenlaisten, tiiviisti yhteen hitsautuneiden toimintatapojen yhteensovittaminen oli haastavaa. Yhteinen tapa toimia on kuitenkin löytynyt.  Viime vuoden vaihteessa ja sen jälkeen lähes kaikissa hallintoyksiköissämme vaihtui johto.  Laitoksen tapa toimia nyt on niin vahva, että muutos ei aiheuttanut ongelmia.

Kädentaitajista tutkijoihin

Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Ammattisotilas_Logistiikkalaitos6_Kuva_AstaRuuskanenpuolustushallinnon henkilöstövoimavaroja kohdennetaan tulevaisuudessa ydintehtävien lisäksi uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen edellyttämiin tehtäviin. Strategiset suorituskykyhankkeet sekä kyberpuolustuskyvyn rakentaminen näkyvät myös Logistiikkalaitoksen toiminnan painotuksissa ja henkilöstön osaamisvaatimuksissa.

– Tällä hetkellä meillä on erityisinä teemoina uusien hankkeiden vaatima osaaminen sekä kyber-osaaminen. Esimerkiksi kyberpuolustuskyvyn näkökulmasta laitoksen tarve on kaksijakoinen. Toisaalta meidän tulee pystyä järjestämään oma operatiivinen toiminta. Toisaalta kun me hankimme materiaalia, meillä tulee olla riittävästi teknistä osaamista. Tämä onkin yksi rekrytoinnin painopiste lähivuosina.

Vaativassa asiantuntijaorganisaatiossa noin puolet työntekijöistä on korkeakoulutettuja. Kakkolan mukaan Järjestelmäkeskuksessa yleisin koulutustausta on insinööri. Laitoksen esikunnassa on myös runsaasti kaupallista osaamista.Ammattisotilas_Logistiikkalaitos2_Kuva_AstaRuuskanen

– Hankintojen ja hankkeiden tekninen ja kaupallinen valmistelu sekä niiden toteuttaminen vaativat osaavaa henkilöstöä. Meillä on yli 60 henkilöä valmistelemassa kaupallisia hankintoja. Laitoksen perustamisen jälkeen olemme parantaneet hankintojen prosesseja ja työkaluja ja lisänneet henkilöstöä kaupalliseen valmisteluun.

Logistiikkalaitoksella on tällä hetkellä 2250 työntekijää. Se on noin viidennes puolustusvoimien henkilöstöstä.

– Laivue- ja HX-hankkeisiin on tullut muutamia uusia henkilöitä lisää. Lähtökohtana on kuitenkin se, että tulemme toimeen nykyisellä henkilöstömäärällä. Meillä on paljon johtaja- ja erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä. Kaksi kolmannesta henkilöstöstä on siviilejä. Kolmannes henkilökunnasta on naisia. Työntekijöidemme keski-ikä on 47 vuotta. 

Uramahdollisuuksia osaaville aliupseereille

Kakkola kertoo, että asiantuntijaorganisaatio edellyttää myös laitoksella työskenteleviltä sotilailta vankkaa osaamista ja kokemusta.

– Upseeritkin tulevat tänne pääosin puolustushaarojen kautta sen jälkeen, kun he ovat saaneet muualta kokemusta logistiikka-alan tehtäviin.

Logistiikkalaitoksella työskentelee tällä hetkellä 177 aliupseeria.

– Aliupseerien suurin yksittäinen ryhmä työskentelee logistiikkarykmenttien vartiointitehtävissä. Heitä on myös erilaisissa logistiikkatehtävissä rykmenttien varastoissa.

Kakkolan mukaan Logistiikkalaitoksella avautunee uusia uramahdollisuuksia aliupseereille tulevaisuudessa. Syynä tähän on ensisijaisesti uusien suorituskykyjen mukana tulevat tarpeet ja opistoupseerien eläköityminen.Ammattisotilas_Logistiikkalaitos4_Kuva_AstaRuuskanen

– Kun opistoupseerit poistuvat, tilanne avaa aliupseereille tehtäväskaalaa. Esimerkiksi varastojen päälliköiden tehtäviä tultaneen muuttamaan aliupseerien tehtäviksi. Myös johtamisjärjestelmäala ja esikuntapalvelu ovat alueita, joihin tullaan rekrytoimaan aliupseereita.

Laajeneva tehtäväkenttä vaatii aliupseereilta kouluttautumista tuleviin tehtäviin. Kakkola kannustaa aliupseereita aktiivisesti esittämään itseään koulutukseen. Koulutukseen, mikä edistää organisaation tulevaisuuden tarpeita.

– Oma aktiivisuus on tärkeää urakehityksessä. Urapolun suunnittelu kannattaa tehdä oman organisaation tarpeisiin perustuen ottaen huomioon poikkeusolojen tehtävät.

Tavoitteena elinikäinen liikuntakipinä

Kakkola on aktiivinen liikkuja ja hän haluaa kannustaa myös muita sotilaita liikkumaan. Hän on toiminut lähes 20 vuotta Sotilasurheiluliiton hallituksessa. Nyt hänellä on menossa kuudes vuosi tärkeää liikuntakasvatustyötä tekevän liiton puheenjohtajana.

– Sotilasurheiluliitto haluaa että henkilökunta liikkuu myös vapaa-ajallaan.  Kunto ja mielen virkeys ovat tärkeitä sotilaille.  Meidän täytyy pitää itsemme sellaisessa kunnossa, että pystymme suoriutumaan poikkeusolojen tehtävistämme. Kun pitää huolta itsestään, myös eläkepäivät ovat leppoisampia ja virkeämpiä.

Kakkola kilpaili suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa Ammattisotilas_TimoKakkola2_Kuva_AstaRuuskanenkolmikymppiseksi asti. Tällä hetkellä hänen liikuntarepertuaariinsa kuuluvat hiihto, suunnistus, golf ja pyöräily. Kakkola on osallistunut tähän mennessä 36 kertaa Jukolan viestiin. Viimeksi hän kilpaili ansiokkaasti kenraalien muodostamassa Kaaderi-Leijonat –joukkueessa.

– Pidän tärkeänä että kuntoliikunta ja vapaa-ajan liikkuminen saataisiin ujutettua koko kansaan varusmiespalveluksen jälkeen.  On ollut hienoa nähdä innostuneita varusmiesten liikuntakerhoihmisiä liikkumassa vapaa-ajallaan. Toivon, että liikuntakipinä syttyisi elinikäiseksi.


Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen

  • Silloin ja nyt

    Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.

  • Silloin ja nyt

    Syksyllä 1939 Puolustusvoimilla oli 4 700 hevosta ja 134 kuorma-autoa. Suomessa oli tuolloin 380 000 hevosta ja 53 000 autoa. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat otti siviiliyhteiskunnasta 60 000 hevosta. Myös suurin osa Suomen 20 000 kuorma-autosta otettiin ennen talvisotaa puolustusvoimien käyttöön.

  • Kansainvälisen avun antaminen

    Puolustusvoimien tehtävät ovat lailla säädetty. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi Puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä.