Siirry sisältöön

Lakiesityksillä on henkilöstövaikutuksia

Eduskunta urakoi parhaillaan useita lakiesityksiä, joilla on vaikutusta myös ammattisotilaiden elämään. Aliupseeriliitto on seurannut aktiivisesti lakien valmistelua ja ottanut kantaa lakien sisältöihin jo valmisteluvaiheessa.

Hallitus antoi viime vuoden lopulla eduskunnalle

Ammattisotilas_lainvalmistelu5_eduskunta_Kuva_Riku-Rissanen

Kuva Riku Rissanen

lakipaketin, jonka tarkoituksena on kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta sekä vahvistaa sen asemaa paikallispuolustuksessa koko valtakunnan alueella. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus esittää muutoksia tehtäväksi lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, ampuma-aselakiin, työturvallisuuslakiin ja rikoslakiin.

Puolustusministeriö haluaa kehittää MPK:n koulutusta niin, että se tukee nykyistä paremmin Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta. Vapaaehtoisille reserviläisille halutaan tarjota nykyistä paremmat mahdollisuudet sotilaallisten perustaitojen kertaamiseen ja uuden osaamisen hankkimiseen. Vapaaehtoisten osaamista halutaan hyödyntää aikaisempaa enemmän erityisesti paikallisjoukkojen koulutuksessa.

Muutos toteutettaisiin lakiesityksen mukaan siten, että kaikki nykyinen MPK:n antama sotilaallinen koulutus siirtyisi Puolustusvoimien tehtäväksi. MPK:lle jäisi tehtäväksi sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sekä varusmiespalvelukseen tutustumisten järjestäminen. MPK voisi edelleen järjestää turvallisuus- ja varautumiskoulutusta.

Uusia tehtäviä, lisää resursseja

Puolustusministeriö esittää, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudelleenjärjestelyyn liittyen Puolustusvoimille ja Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle kohdennettaisiin puolustushallinnon sisäisin toimenpitein 6,5 miljoonan euron lisärahoitus.

Ammattisotilas_lainvalmistelu_eduskunta_Kuva_AstaRuuskanenMPK ja Puolustusvoimat ovat sopineet sotilaallisen koulutuksen järjestämisestä noin 10000 reserviläiselle vuonna 2019. Koulutusvuorokausina tämä tarkoittaa noin 23000. Jos tämä koulutuksen hallinnointi ja käytännön toteutus siirtyisi Puolustusvoimille, olisi sillä merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka näkee, että henkilöstövaikutukset näkyvät erityisesti henkilöstöresurssien riittävyyden kanssa painivien joukko-osastojen arjessa. Surkka on huolissaan siitä, että lain perusteluissa on avattu kovin vaatimattomasti lain henkilöstövaikutuksia.

Lakimuutoksen henkilöstövaikutuksia on tarkasteltava yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa etukäteen. Puolustusvoimien henkilöstön määrä ei ole tälläkään hetkellä riittävä tehtävien määrään nähden.

Surkan mukaan suunnitellut muutokset vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Surkka näkee erityisen positiivisena asiana, että kutsuntaikää lähestyville taataan enemmän mahdollisuuksia tutustua varusmieskoulutukseen jo ennen kutsuntoja.

Kutsuntaikäisiin nuoriin kohdistuvan tarjonnan lisäämisellä on varmasti positiivinen vaikutus nuorten maanpuolustustahtoon.

Sotilaat huomioitava aselakia uudistettaessa

Aliupseeriliitto, Päällystöliitto ja Upseeriliitto jakavat yhteisen huolen aselainsäädännön kehittymisestä. Kesäkuussa 2018 ammattiliitot tulivat ulos yhteisellä lausunnolla, jossa ne nostivat esille huolensa ammattisotilaiden ampumataidon ylläpitämisen edellytyksistä.

Liitot totesivat, että ammattisotilaan tärkeinAmmattisotilas_lainvalmistelu4_eduskunta_Kuva_AstaRuuskanen taito on ampumataito. Tätä taitoa varten hänen tulee harjoitella virassaan sodan ajan tehtävää varten erityisesti ase- ja ampumakoulutusta. Ammattisotilas ei kuitenkaan ehdi virkatyössään harjoittelemaan riittävän intensiivisesti. Siksi ampumataidon ylläpitäminen tapahtuu pitkälti vapaa-aikana.

Puheenjohtaja Surkka toteaa, että ammattisotilaiden kannalta on ongelmallista, että aselakiesityksessä ei vieläkään oteta kantaa Puolustusvoimien henkilöstön asemaan aselupaa haettaessa.

On outoa, että erittäin tulivoimaisten aseiden ja ampumakoulutuksen kanssa päivittäin tekemisissä oleva ammattisotilas rinnastuu aselupamenettelyssä edelleen siviiliin, jonka on saatava poliisin hyväksymältä siviiliampumakouluttajalta tai MPK:n vapaaehtoiselta puolto aselupaansa.

Sotilasvirkoihin luotettavuusvaatimuksia

Eduskunnan käsiteltävänä on myös lakiesitys, jossa tarkennettaisiin Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä henkilöltä vaadittavaa luotettavuutta. Jatkossa Puolustusvoimien sotilasvirkaan nimitettävältä vaadittaisiin, ettei hänellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa. 

Samat vaatimukset koskisivat opiskelijoita, jotka valitaan Maanpuolustuskorkeakouluun upseerin virkaan johtaviin opintoihin sekä Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin ja rajavartijan koulutukseen.

Ammattisotilas_lainvalmistelu3_eduskunta_Kuva_AstaRuuskanen

Hallituksen esityksen mukaan luotettavuusarviointi olisi tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Sidonnaisuuksien arvioinnissa olisi otettava huomioon esimerkiksi selvityksen perusteena oleva tehtävä, ulkomaansidonnaisuuksien luonne, kesto ja jatkuvuus, joiden perusteella arvioidaan ulkomaansidonnaisuuksista aiheutuvaa turvallisuusriskiä.

Eduskunnan lähetekeskustelussa käytetyissä puheenvuoroissa nousi huoli lain eriarvoistavasta vaikutuksesta. Puolustusministeri Jussi Niinistö totesi puheenvuorossaan, että kansalaisia ei ole tarkoitus tämän esityksen myötä asettaa eriarvoiseen asemaan. Uudella lainsäädännöllä Suomi suojelee Niinistön mukaan itseään ja kansalaisiaan toisen valtion vaikuttamisyrityksiltä. Puolustusministeri korosti, että kyse on lopulta valtioiden välisestä ristiriidasta eikä yksittäisen henkilön luotettavuuteen liittyvästä asiasta tai sen kyseenalaistamisesta. 

Aliupseeriliitto pitää lakiesitystä lähtökohtaisesti perusteltuna. Puheenjohtaja Surkka näkee, että tapauskohtaisen kokonaisharkinnan sisällyttäminen lakiin on ihan olennainen asia.  Hän on tyytyväinen lakiesityksen kirjaukseen siitä, että jo virkaan nimitettyjen ja opintonsa aloittaneiden asema ei muuttuisi lain voimaan tullessa.


Teksti: Asta Ruuskanen

  • Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu

    Valtioneuvosto on aloittanut eduskunnan kesäkuussa hyväksymän puolustusselonteon toimeenpanon. Puolustusministeriö on ohjannut puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.

  • Valmius tuotetaan koko joukon voimin

    Merivoimien komentaja lippueamiraali Jori Harjua haluaa, että koko hänen henkilöstöllään on yhtenäinen tilannekuva merivoimien tilanteesta ja siitä, mihin suuntaan puolustushaaraa kehitetään. Komentaja haluaa jokaisen työntekijänsä ymmärtävän, että merivoimille annetut tehtävät toteutetaan yhdessä, koko joukon voimin.

  • Geopolitiikka on tullut takaisin

    Yhteiskunnallinen keskustelu siirtyi viikoksi Porin Suomi Areenaan heinäkuussa. JHL:n järjestämässä keskustelussa päällimmäiseksi nousi Suomen turvallisuusympäristön muutos.