Geopolitiikka on tullut takaisin

Hyvissä käsissä maailman myrkyissä oli JHL:n järjestämä kokonaisturvallisuutta käsittelevä keskustelutilaisuus Suomi Areenassa. Turvallisuusteemoista keskustelemassa puheenjohtaja Mika Orasen lisäksi olivat kansanedustajat Ilkka Kanerva ja Antti Kaikkonen sekä kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Suomen turvallisuusympäristön muutos ja sen eri ilmenemismuodot loivat vakavan pohjan keskustelulle. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen turvallisuusympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Ilkka Kanerva totesi, että maailma ei ole sama kuin kymmenen vuotta sitten.

– Geopolitiikka on tullut takaisin. Kuten myös etu- ja valtapiirit, joita pyritään laajentamaan myös voimapolitiikka käyttäen. 

Muutos näkyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan painotuksissa ja sen myötä myös puolustusvoimien toiminnassa. Mika Oranen on pitkällä työurallaan nähnyt, miten kansainvälinen toiminta on liukunut keskeiseksi osaksi yhteiskuntaa.

– Tämä näkyy myös sotilaiden kansainvälisten tehtävien lisääntymisenä. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on sotilaiden velvollisuus osallistua kansainvälisen sotilasavun antamiseen.

Päivi Nerg kertoi, että kun turvallisuusympäristön isot muutokset alkoivat, Suomi nosti varautumisastettaan.  Hän pitää tiedustelulainsäädännön uudistamista tällä hetkellä yhtenä tärkeänä keinona turvallisuusuhkia vastaan taisteltaessa.

– Viranomaiset saavat tiedustelulainsäädännön uudistamisen myötä oikeuden tarkastella datatietoja kun ne epäilevät rikosta. Perinteinen rikollisuus on vähenemässä samalla kun muun muassa kyber-rikollisuus kasvaa. Nykyinen hallitus on ottanut erittäin hyvin tilannekuvan haltuunsa ja pistänyt meidät viranomaiset töihin.

Antti Kaikkonen korosti Kyberturvallisuuteen panostamisen tärkeyttä. Hän nosti esille myös yksittäisten kansalaisten roolin turvallisuuden tuottamisessa.

– Jokainen kansalainen on turvallisuuden tekijä.

Kaikkonen näkee Suomella olevan roolia myös turvallisuustilanteen rauhoittajana ja sillanrakentajana.

Syrjäytyminen on merkittävä turvallisuusuhka

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että sosiaalisen kehittymisen rapautuminen vähentää sopeutumista yhteiskuntaan ja sen myötä lisää turvattomuutta.

Kanervan mukaan Turvallisuusviranomaisia kohtaan tunnetaan suurta luottamusta. Kanerva näkee tämän tärkeänä arvona.

– Hybridivaikuttamisella pyritään vaikuttamaan tähän luottamukseen. Vaikka pääosa suomalaisista kokee olonsa turvalliseksi, yhteiskunnan modernisaation myötä me olemme entistä haavoittuvampia. Huomispäivän riskeistä osa liittyy informaatiovaikuttamiseen. Tätä vastaan taistelussa korkea koulutustaso auttaa.

Kanerva näkee, että Suomea ja suomalaisia suojelee parhaiten se, että kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sopimuksia. Myös kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääminen lisää turvallisuutta. 

Oranen pitää yhtenä keskeisenä turvallisuusuhkana syrjäytymistä. Hän pitää kansan korkeaa sivistystasoa tärkeänä turvallisuustekijänä. Oranen muistuttaa, että myös ay-liike kantaa vastuuta sosiaalisesta turvallisuudesta.

– Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen mukaan kansalaiset kokevat eniten turvattomuutta työttömyydestä.

Kaikkosen mielestä vahva julkinen sektori luo pohjan syrjäytymisen ehkäisylle

– Vahva julkinen sektori, pohjoismainen hyvinvointivaltio, varhaiskasvatus ja koulutus luovat pohjan syrjäytymisen ehkäisylle.  Parasta syrjäytymisen ehkäisyä ovat koti, koulu ja kaverit

Nergin mielestä ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy on yksi Suomen keskeisempiä painopisteitä.

– Haluan korostaa moniammatillista lähestymistapaa syrjäytymisen ehkäisyssä. Turvallisuuden tuottamisessa viranomaisten apuna on yritysten ja kolmannen sektorin toimijoita. Pidän tärkeänä myös turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan kehittämistä.

Keskustelun lopuksi yleisön edustaja kysyi Oraselta, miten hän sotilaana suhtautuu kansainvälisen sotilasavun antamiseen yhtenä puolustusvoimien tehtävänä. Oranen kertoi, että Aliupseeriliitto halusi, että sotilaiden osallistuminen kansainvälisen sotilasavun antamiseen perustuisi vapaaehtoisuuteen.

– Valmisteluvaiheessa Aliupseeriliitto käytti kaikki ne kanavat tavoitteemme ajamiseksi, joita muun muassa Eduskunnan puolustusvaliokunta meille tarjosi. Nyt kun asia on laiksi säädetty, ammattisotilas noudattaa Suomen lakeja ja kunnioittaa niitä.