Silloin ja nyt
Syksyllä 1939 Puolustusvoimilla oli 4 700 hevosta ja 134 kuorma-autoa. Suomessa oli tuolloin 380 000 hevosta ja 53 000 autoa. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat otti siviiliyhteiskunnasta 60 000 hevosta. Myös suurin osa Suomen 20 000 kuorma-autosta otettiin ennen talvisotaa puolustusvoimien käyttöön.
Talvisodan ajan kuljetukset tapahtuivat pääasiassa hevosilla. Hevonen saattoi vetää 300 – 400 kilon kuormaa 30 – 35 kilometriä vuorokaudessa. Hevosilla kuljetettiin kalustoa, ampumatarvikkeita muonaa, kenttäkeittiöitä sekä raskasaseyksiköissä aseita. Maastoliikkuvuudessa hevonen päihitti moottoriajoneuvot ylivoimaisesti. Kuorma-autojen kuljetuskyky oli sen sijaan vaatimaton ja ajonopeus vähäinen. Tiekuljetuksissa moottoriajoneuvot olivat kuitenkin hevosta nopeampia ja kantokykyisempiä.
Nykyaikaisten maavoimien liikkuvuus ja logistiikka vaativat tehokkaan ja maastokelpoisen kuljetuskaluston. Sen on pystyttävä siirtämään nopeasti liikkuvia joukkoja ja suuria materiaalimääriä. Lisäksi maastokelpoisilla ajoneuvoilla on tärkeä rooli erilaisten asejärjestelmien lavettina ja vetäjänä.
Lähde: veteraanienperinto.fi(avautuu uuteen ikkunaan) ja maavoimat.fi(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Suomi haki Naton jäsenyyttä
Suomen turvallisuusympäristö muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän takia valtioneuvosto esitti Suomen eduskunnalle 15.5.2022, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.
-
Puolustukseen lisää rahaa
Valtioneuvosto päätti huhtikuussa vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Tulevina vuosina julkishallinnossa on odotettavissa merkittävää menojen kasvua. Menotason kasvu johtuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Ukrainan sodan seurausten takia tehdyistä määrärahapäätöksistä.
-
Aluevaltuustoissa vaikuttamisen paikka myös ammattisotilaille
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.7.2021. Myös ammattisotilaiden on mahdollista asettua ehdolle aluevaaleissa.