Silloin ja nyt
Syksyllä 1939 Puolustusvoimilla oli 4 700 hevosta ja 134 kuorma-autoa. Suomessa oli tuolloin 380 000 hevosta ja 53 000 autoa. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat otti siviiliyhteiskunnasta 60 000 hevosta. Myös suurin osa Suomen 20 000 kuorma-autosta otettiin ennen talvisotaa puolustusvoimien käyttöön.
Talvisodan ajan kuljetukset tapahtuivat pääasiassa hevosilla. Hevonen saattoi vetää 300 – 400 kilon kuormaa 30 – 35 kilometriä vuorokaudessa. Hevosilla kuljetettiin kalustoa, ampumatarvikkeita muonaa, kenttäkeittiöitä sekä raskasaseyksiköissä aseita. Maastoliikkuvuudessa hevonen päihitti moottoriajoneuvot ylivoimaisesti. Kuorma-autojen kuljetuskyky oli sen sijaan vaatimaton ja ajonopeus vähäinen. Tiekuljetuksissa moottoriajoneuvot olivat kuitenkin hevosta nopeampia ja kantokykyisempiä.
Nykyaikaisten maavoimien liikkuvuus ja logistiikka vaativat tehokkaan ja maastokelpoisen kuljetuskaluston. Sen on pystyttävä siirtämään nopeasti liikkuvia joukkoja ja suuria materiaalimääriä. Lisäksi maastokelpoisilla ajoneuvoilla on tärkeä rooli erilaisten asejärjestelmien lavettina ja vetäjänä.
Lähde: veteraanienperinto.fi(avautuu uuteen ikkunaan) ja maavoimat.fi(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
MPK:n tehtävät muuttuvat
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta uudistettiin tänä vuonna. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2020. Muutoksen myötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) aikaisemmin antama sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimien tehtäväksi.
-
Puolustusratkaisumme kestää paineet
Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen aloitti tehtävässään elokuun alussa. Ensimmäisessä päiväkäskyssään komentaja toteaa, että Suomen nykyinen puolustusratkaisu kestää toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat paineet.
-
Nyt tehdään oikeita asioita
Puolustusvoimat on viime vuosina tehnyt näkyvän siirtymän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Organisaatio on sisäistänyt tarpeen valmiuteen ja luonut joukot ja resurssit, joilla se kykenee reagoimaan.