Siirry sisältöön

Suomi haki Naton jäsenyyttä

Suomen turvallisuusympäristö muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän takia valtioneuvosto esitti Suomen eduskunnalle 15.5.2022, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Eduskunta käsitteli 16.5. valtioneuvoston selonteon  Suomen liittymisestä Natoon. Eduskunta antoi tukensa Nato-jäsenyydelle äänin 188-8.  Eduskuntakäsittelyn jälkeen presidentti Sauli Niinistö päätti, valtioneuvoston esityksestä, Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut Naton kanssa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen hakemuskirjeen. Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen jätti hakemuksen Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille 18.5.2022. Ruotsi jätti oman hakemuksensa samanaikaisesti.  

Kirjeen vastaanottamisen jälkeen Nato käsittelee asiaa ja päättää Suomen kutsumisesta liittymiskeskusteluihin. Ulkoministeriön mukaan liittymiskeskusteluissa katetaan viisi osa-aluetta: poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

Presidentti Niinistö on asettanut valtuuskunnan Suomen liittymisestä käytäviin keskusteluihin Naton ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto ja varapuheenjohtajana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen. Valtuuskunnassa on jäseniä ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä, puolustusvoimien pääesikunnasta ja valtiovarainministeriöstä.

Naton jäsenvaltiot hyväksyvät uudet jäsenet yksimielisellä päätöksellä. Natoon kuuluu tällä hetkellä 30 jäsenvaltiota. Niistä 21 on myös Euroopan unionin jäseniä. Pohjoismaista Norja, Tanska ja Islanti ovat Naton jäseniä.

Tavoitteena lähialueen vakaus ja turvallisuus

Valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaan Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö muuttui perustavaa laatua olevalla tavalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi selonteon mukaan Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Samalla kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella ja Suomen lähialueilla kasvaisi.

Jäsenyys Natossa ei selonteon mukaan merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko Pohjois-Atlantin sopimuksen alueen yhteistä puolustusta. Suomen lainsäädäntö rakentuu pääosin kansallisen puolustuksen ajatukselle, mutta lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty siten, että se tukee kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä. Tämä varmistaa osaltaan Suomen lainsäädännön yhteensopivuuden Naton velvoitteiden kanssa.

Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan, eikä se ole esteenä liittymiselle. Demilitarisointia kunnioitetaan ja Suomi on varautunut puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta tarpeellisin toimenpitein.

Suomi täyttää jäsenkriteerit

Naton jäsenyys on avoin mille tahansa Euroopan valtiolle, jolla on edellytyksiä edistää Naton perussopimuksen periaatteita ja myötävaikuttaa alueen turvallisuuteen. Lisäksi Nato on asettanut tiettyjä poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia vaatimuksia uusille jäsenvaltioille.  Naton jäsenvaltiot tekevät päätöksen uuden jäsenen kutsumisesta yksimielisesti.

Suomi täyttää selonteon mukaan Naton  puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Naton jäsenenä Suomen puolustus yhteensovitettaisiin osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta. Tämä tarkoittaisi osallistumista yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon kaikilta osin. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen. Selonteossa todetaan lisäksi, että Suomelle olisi tärkeää, että Naton sisällä Pohjois-Euroopan puolustuksen järjestelyjä voidaan suunnitella kokonaisuutena.

Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin. Suomi osallistuisi myös erikseen sovittavalla tavalla joihinkin rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, esimerkiksi Baltian ja Islannin yhteiseen ilmavalvontaan sekä nopean toiminnan joukkoihin. Suomi osallistuisi myös Naton harjoitustoimintaan nykyistä kattavammin. Suomi osallistuisi myös Naton operatiivisiin suunnitelmiin sekä niiden edellyttämiin johtamisrakenteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Suomi liittyisi Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistuisi yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön. Lisäksi Suomi osallistuisi nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön.

Vuonna 2022 Naton vuosibudjetti on noin 2,5 miljardia euroa. Jäsenyyden vuotuinen suora lisäkustannus Suomelle olisi selonteon mukaan noin 1 – 1,5 prosenttia Suomen puolustusbudjetista. Suorituskykyhankkeisiin, johtamisjärjestelmiin ja valmiusvaatimuksiin liittyisi lisäkustannuksia. Nato-jäsenyyden myötä suoria kustannuksia muodostuisi myös lisähenkilöstön lähettämisestä Naton päämajaan sekä sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä muihin rakenteisiin.

Naton jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Puolustusministeriön hallinnonalan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 2010-luvulla alle 1,5 %. 2020-luvulla se on noussut lähemmäksi kahta prosenttia.

>> Lisätietoa Suomen Nato-hakuprosessista Ulkoministeriön verkkosivuilta(avautuu uuteen ikkunaan)



Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat; Nato, Matti Porre/TPK, Petri Asikainen

  • Määrää, osaamista ja riittävästi rahaa

    "Puolustusvoimauudistus vähensi meiltä 2400 tehtävää ja määritti 12000 tehtävää enimmäismääräksi. Puolustusselonteossa (2017) todetaan, että 12000 tehtävää on puolustusvoimien vähimmäistarve. Muutoksen taustalla oli uudenlainen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja valmiuden korostuminen."

  • Uuden sukupolven suorituskykyjä

    Lauri Puranen valmistelee Suomen historian suurimpia ja kalleimpia puolustushankkeita. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajana kenraalimajuri evp Purasella on keskeinen rooli Laivue 2020- ja HX-hankkeiden läpiviennissä.