Turvallisuusaloilla huoli resursseista
Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat yhteinen huolen aihe turvallisuusviranomaisille ja niiden henkilöstöä edustaville järjestöille. Myös kansainvälistymisen erilaiset ilmenemismuodot haastavat turvallisuusviranomaisten resurssien käyttöä.
Julkisten ja Hyvinvointialojen Ammattiliitto JHL kutsui turvallisuusviranomaisten edustajat ja niiden henkilöstöä edustavat yhteisöjäsenliitot yhteiseen seminaariin syyskuun alussa. Seminaarin aikana Puolustusvoimien, Tullin, Poliisin, Pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajat kertoivat oman hallinnonalan nykytilasta ja keskeisistä haasteista. Hallinnonalan henkilöstöä edustavan ammattiliiton puheenjohtajat oli kutsuttu tilaisuuteen kommentoimaan virastojen edustajien puheenvuoroja.
Turvallisuusviranomaisten ja liittopuheenjohtajien puheenvuoroista nousi esille yhteinen huoli resurssien riittävyydestä. Turvallisuusympäristön muutokset, viranomaisten lisääntyneet tehtävät ja kansainvälistyminen näkyvät henkilöstön jaksamisessa. Viranomaisten arkea on pohtia, miten sovittaa laaja tehtäväkenttä olemassa oleviin resursseihin.
Puolustusvoimien puheenvuoron piti Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Välimäki kuvasi Maavoimien sekä yleisesti Puolustusvoimien kehitysnäkymiä ja siihen liittyviä henkilöstökysymyksiä. Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen korosti kommenttipuheenvuorossaan, että riittävän ja koulutetun henkilöstön tärkeyttä.
- Ilman henkilöstöä suorituskykyjä ei voi hyödyntää. Järjestelmät eivät toimi itsekseen. Tämä tulee huomioida seuraavan puolustusselonteon painotuksista päätettäessä. Myös Nato-suorituskyvyn kehittämien tuo henkilöstöpaineita. Riittävän henkilöstömäärän lisäksi tulee varmistaa, että oikein koulutettu henkilöstö tekee oikeita asioita. Tulevaisuuden tarpeet tulee pystyä huomioimaan etupainotteisesti.
Tiitinen nosti esille huolensa varusmiehiä kouluttavan henkilöstön jaksamisesta.
- Kun henkilöstö voi huonosti ja on väsynyt, se heijastuu varusmiesten hyvinvointiin. Sopimussotilaiden lisääminen ei yksin tätä ongelmaa poista. Koulutetuilla aliupseereilla on osaamista ja kaikki tarvittavat lisenssit varusmiesten kouluttamiseen. Perusyksiköihin palkatut sopimussotilaat sen sijaan ovat harjoittelutehtävässä. Heillä ei ole vaadittavia lisenssejä. Peruskoulutettujen aliupseerien määrää olisi siis lisättävä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Silloin ja nyt
Perjantaina tammikuun 25. päivänä 1918 senaatin sisäasiaintoimikunta julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Tuona päivänä syntyi itsenäisen Suomen sotaväki. Sen tehtävänä oli ”yksinomaan järjestyksen ylläpitäminen ja epäjärjestyksen estäminen”.
-
Sotilaille uusia kansainvälisiä tehtäviä – Pakollisuus on välttämätöntä
Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta. Samalla on tarkoitus muuttaa aluevalvontalakia. Kokonaisuuteen liittyen uusi asevelvollisuuslaki astui voimaan viime kesänä.
-
Määrää, osaamista ja riittävästi rahaa
"Puolustusvoimauudistus vähensi meiltä 2400 tehtävää ja määritti 12000 tehtävää enimmäismääräksi. Puolustusselonteossa (2017) todetaan, että 12000 tehtävää on puolustusvoimien vähimmäistarve. Muutoksen taustalla oli uudenlainen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja valmiuden korostuminen."