Turvallisuusaloilla huoli resursseista
Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat yhteinen huolen aihe turvallisuusviranomaisille ja niiden henkilöstöä edustaville järjestöille. Myös kansainvälistymisen erilaiset ilmenemismuodot haastavat turvallisuusviranomaisten resurssien käyttöä.
Julkisten ja Hyvinvointialojen Ammattiliitto JHL kutsui turvallisuusviranomaisten edustajat ja niiden henkilöstöä edustavat yhteisöjäsenliitot yhteiseen seminaariin syyskuun alussa. Seminaarin aikana Puolustusvoimien, Tullin, Poliisin, Pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajat kertoivat oman hallinnonalan nykytilasta ja keskeisistä haasteista. Hallinnonalan henkilöstöä edustavan ammattiliiton puheenjohtajat oli kutsuttu tilaisuuteen kommentoimaan virastojen edustajien puheenvuoroja.
Turvallisuusviranomaisten ja liittopuheenjohtajien puheenvuoroista nousi esille yhteinen huoli resurssien riittävyydestä. Turvallisuusympäristön muutokset, viranomaisten lisääntyneet tehtävät ja kansainvälistyminen näkyvät henkilöstön jaksamisessa. Viranomaisten arkea on pohtia, miten sovittaa laaja tehtäväkenttä olemassa oleviin resursseihin.
Puolustusvoimien puheenvuoron piti Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Välimäki kuvasi Maavoimien sekä yleisesti Puolustusvoimien kehitysnäkymiä ja siihen liittyviä henkilöstökysymyksiä. Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen korosti kommenttipuheenvuorossaan, että riittävän ja koulutetun henkilöstön tärkeyttä.
- Ilman henkilöstöä suorituskykyjä ei voi hyödyntää. Järjestelmät eivät toimi itsekseen. Tämä tulee huomioida seuraavan puolustusselonteon painotuksista päätettäessä. Myös Nato-suorituskyvyn kehittämien tuo henkilöstöpaineita. Riittävän henkilöstömäärän lisäksi tulee varmistaa, että oikein koulutettu henkilöstö tekee oikeita asioita. Tulevaisuuden tarpeet tulee pystyä huomioimaan etupainotteisesti.
Tiitinen nosti esille huolensa varusmiehiä kouluttavan henkilöstön jaksamisesta.
- Kun henkilöstö voi huonosti ja on väsynyt, se heijastuu varusmiesten hyvinvointiin. Sopimussotilaiden lisääminen ei yksin tätä ongelmaa poista. Koulutetuilla aliupseereilla on osaamista ja kaikki tarvittavat lisenssit varusmiesten kouluttamiseen. Perusyksiköihin palkatut sopimussotilaat sen sijaan ovat harjoittelutehtävässä. Heillä ei ole vaadittavia lisenssejä. Peruskoulutettujen aliupseerien määrää olisi siis lisättävä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Suomalaisen sotilasmusiikin 200 vuotta
Aika ennen autonomiaa oli sotilasmusiikin näkökulmasta kehittämisen aikaa. Euroopan hoveissa syntynyt soittokuntainnostus oli levinnyt myös Ruotsiin. Ruotsi oli perustanut 1700-luvun loppuun mennessä Suomen alueella toimivien ruotuarmeijan rykmenttien yhteyteen aikaisempaa suurempia ja monipuolisempia soittokuntia. Soittokunnat eivät kuitenkaan olleet vielä tuolloin osa sotaväen kokoonpanoa.
-
Suomen suunnitelma kyberuhkia vastaan
Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmassa tarkastellaan kyberturvallisuuden kehittämistä koko yhteiskunnassa vuosina 2017 - 2020.
-
Silloin ja nyt
Syksyllä 1939 Puolustusvoimilla oli 4 700 hevosta ja 134 kuorma-autoa. Suomessa oli tuolloin 380 000 hevosta ja 53 000 autoa. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat otti siviiliyhteiskunnasta 60 000 hevosta. Myös suurin osa Suomen 20 000 kuorma-autosta otettiin ennen talvisotaa puolustusvoimien käyttöön.