Siirry sisältöön

Parempaa työaikajohtamista

Hallitusneuvos Jari Kajavirta johtaa Puolustusministeriön henkilöstöyksikköä. Yksikkö ohjaa koko puolustushallinnon henkilöstövoimavaroja. Kajavirralla on hyppysissään koko hallinnonalan 13 000 työntekijää.

Puolustusvoimauudistuksessa henkilöstöä vähennettiin Ammattisotilas_PLM_Kajavirta4_Kuva_AstaRuuskanenmerkittävästi ja kohdennettiin uudelleen. Keskustelua henkilöstömäärärahojen riittävyydestä on käyty laajalti uudistuksesta lähtien.  Kajavirran mukaan puolustushallinnossa koetaan, että puolustusvoimien 12000 työntekijää on minimitaso lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

– Tämä määrä on ollut myös henkilöstömenojen laskentaperuste.  Puolustusvoimien toiminta, toimintatavat ja tehtäväkokoonpano on mitoitettava tälle määrälle.  Työntekijöiden virkavapaat ja kurssit vaikuttavat toki siihen, miten tuo 12000 henkilöä on käytännössä käytettävissä. Ylimääräistä rahaa on vaikea perustella.

Puolustusvoimissa työskentelevien esimiesten tulee Kajavirran mielestä ottaa enemmän vastuuta työajan tehokkaasta käyttämisestä. Hän kannustaa esimiehiä kaikilla organisaatiotasolla miettimään ovatko yksittäiset työtehtävät käytettävissä olevaan työaikaan tasapainossa ja ovatko osaaminen ja tehtävät synkronissa.

Kajavirta muistuttaa, että kun kädet loppuvat, tulee työtehtäviä priorisoida. Myös pitkäjänteisellä toiminnan suunnittelulla voi tehostaa toimintaa. Jokainen työnantaja joutuu sopeuttamaan toimintaa niihin resursseihin, mitä sillä on käytettävissä.

– Esimiehiltä, kaikilla portailla, kaivataan työaikajohtamista. Esimiesten on tehtävä valintoja. Heidän tulee johtaa tekemistä eli miten työaika riittää annettujen työtehtävien hoitamiseen. Jokainen esimies pystyy jotakin tälle asialle tekemään.  Ylätaso ei voi kaikkea tehdä yksin. Koko ketjun on osallistuttava.

 Vaativa neuvotteluprosessi

Kansainvälinen sotilasapu tuli puolustusvoimien Ammattisotilas_PLM_Kajavirta6_Kuva_AstaRuuskanenuudeksi tehtäväksi tänä vuonna. Puolustusvoimien henkilökunta hoitaa Kajavirran mukaan näitä tehtäviä virka- ja työtehtävinä omassa virassa ja omassa palvelussuhteessaan. Tämä koskee sekä sotilaita että siviilejä.

– Työnantaja on velvoitettu hakemaan kansainvälisiin sotilasaputehtäviin ensisijaisesti kansainväliseen toimintaan sitoutunutta henkilöstöä. Kajavirran mukaan sitoutuminen tarkoittaa tässä yhteydessä henkilön halukkuuden ilmaisua. Työnantajalla on kuulemisvelvollisuus henkilöstön suuntaan.

Kajavirta kertoo, että kun uusiin tehtäviin liittyvistä palvelussuhteen ehdoista neuvoteltiin, neuvottelijoilla ei ollut selvää kuvaa siitä, minkälaisissa tilanteissa kansainvälinen sotilasapu voisi konkretisoitua ja minkälaisiin tehtäviin puolustusvoimien henkilöstöä lähetettäisiin. Tämä toi haastekerrointa neuvotteluihin.

– Maalasimme mahdollisia tehtäviä melko laajalti. Yksinkertaisimmillaan työ voisi olla asiantuntija-apua. Äärimmäisessä tilanteessa voitaisiin varautua voimakeinojen käyttöön. 

– Neuvotteluprosessi oli pitkä. Asiaan vaikutti se, että asiaa käsiteltiin myös eduskunnassa samanaikaisesti. Eduskunta edellytti sopimista ehdoista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Asioista päästiin neuvottelutulokseen. Ainahan neuvotteluprosessit ovat vaativia.

Kajavirta kertoo, että pääesikunnassa mietitään parhaillaan, millaisia henkilöstön käyttöön liittyviä menettelytapoja noudatetaan näihin tehtäviin lähetettäessä.  Myös järjestöt osallistuvat tähän pohdintaan.

– Hyvä, että saimme neuvottelutuloksen palvelussuhteen ehdoista. Kaikki puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimuksiin osalliset ja sidotut järjestöt ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Ehdot ovat parhaillaan hyväksyttävänä Valtiovarainministeriössä.

Puolustusministeriö_HenkilöstöyksikköKajavirta korostaa, että kansainvälisestä sotilasavusta päättää valtioneuvosto. Mikäli avun antaminen tai pyytäminen on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävä kansainvälinen asia, päätöksen tekee tasavallan presidentti. Laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta määrittelee sen, kuka missäkin tilanteessa päätökset osallistumisesta tekee.

– Presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta osallistuvat päätöksentekoon. Ennen päätöstä tilanteeseen liittyvä valmistelu ja uhkien arviointi on tehty niin huolellisesti kun ikinä pystytään.  Kun päätöksentekijät tekevät päätöksiä, he päättävät myös resurssoinnista.

Palvelusolosuhteet huomioidaan paremmin

Kansainvälisen sotilasavun tehtävissä olevat henkilöt ovat kriisinhallinnan tapaturmalain piirissä. Kriisinhallinnan tapaturmalaki uudistettiin vuoden 2017 alussa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi lain valmistelusta ja Valtiokonttori soveltaa sitä. Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat ovat tässä työnantajan asemassa.

– Olen ilahtunut, että olemme päässeet lainsäädännössä eteenpäin. Laki antaa mahdollisuuden ottaa palvelustehtävät ja niiden olosuhteet entistä paremmin huomioon.  Olemme myös saaneet myönteistä palautetta kriisinhallintahenkilöstöltä ja loukkaantuneilta korvauksien menettelytapojen ja korvausten maksamisesta. 

Kajavirta on puolustusministeriön edustaja Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa. Hänellä on ollut viime vuosina mahdollisuus tutustua kriisinhallintaoperaatioihin ja niissä loukkaantuneisiin sotilaisiin.

– Olen ollut tutustumassa Libanonin olosuhteisiin useamman kerran. Myös Valtiokonttorin edustaja on ollut matkoilla mukana. On välttämätöntä pitää itsensä ajan tasalla, koska tehtävät ja toimintaympäristö muuttuvat. Saamme myös Helsingissä hyvää tietoa ja briiffejä.  On kuitenkin ihan toista käydä paikan päällä.

Kajavirta kokee itselleen tärkeänä, että hänellä on ollut mahdollisuus henkilökohtaisesti tavata kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneita.  Hän on tyytyväinen myös siihen, miten kriisinhallintaveteraanien tuen määrä ja laatu on edistynyt. Hän näkee, että tuessa on edelleen kehittämisen varaa. Eräänä kehityskohteena hän pitää kriha-veteraanistatuksen edistämistä. Ammattisotilas_Kajavirta_plm_portti_KUVA_Puolustusministeriö

– Esimerkiksi veteraanikortin laajempi hyödyntäminen sopivien yhteistyökumppanien kanssa edistäisi kriha-veteraanien asiaa.

Yhteistyö Suomen Rauhanturvaajaliiton kanssa on Kajavirran mukaan ensiarvoisen tärkeää. Hän näkee, että liitolla on tärkeä rooli vertaistuen järjestämisessä. Kajavirta pitäisi hyvänä jos tähän työhön löytyisi riittävästi rahoitusta. 

Virkaehtosopimusneuvottelut käynnistymässä

Virkaehtosopimuskausi päättyy tammikuun lopulla. Vaikka osapuolet ovat valmistelleet tulevia neuvotteluja, valtion neuvottelut eivät ole vielä virallisesti alkaneet. Yksityisellä sektorilla on tähän mennessä tehty sopimuksia noin 1,6 %:n vuotuiseen palkankorotustasoon. Kajavirta muistuttaa, että julkinen sektori poikkeaa yksityisestä ja siellä on erilaiset taloudelliset realiteetit.

– Neuvottelumekanismi valtiolla menee niin, että valtion työmarkkinalaitoksessa sovitaan reunaehdot. Jos virastotasolle, esimerkiksi Puolustusministeriöön, tulee jotakin neuvoteltavaa varallisuutta, niissä puitteissa käymme neuvottelut.  Oletan, että kohta alkaa tapahtua.

Kajavirta näkee tulevan neuvotteluasetelman Aliupseeriliiton kanssa hyvänä.

– Meillä on hyvät neuvottelusuhteet Aliupseeriliittoon. Meillä on hyvä keskusteluyhteys ja neuvottelukulttuuri. Aliupseeriliiton neuvottelijat ovat kokeneita. Tämä edesauttaa neuvotteluissa hyviä lopputuloksia.  Epäilemättä selviämme kaikista tilanteista.

Lue myös: Kansainvälinen sotilasapu ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat eri asioita


Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Asta Ruuskanen ja Puolustusministeriö

  • Suomi 100 vuotta

    Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Vuosi on täynnä toistaan mielenkiintoisempia tapahtumia kaikenikäisille. Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 –hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Ohjelma syntyy eri yhteisöjen, suomalaisten ja Suomen ystävien kanssa yhteistyössä.

  • Selvitystyö asevelvollisuden kehittämisestä

    Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean asettaminen perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.

  • Uuden sukupolven suorituskykyjä

    Lauri Puranen valmistelee Suomen historian suurimpia ja kalleimpia puolustushankkeita. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajana kenraalimajuri evp Purasella on keskeinen rooli Laivue 2020- ja HX-hankkeiden läpiviennissä.