Kansainväinen sotilasapu ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat eri asioita
Kuluvan vuoden kesäkuussa lakia puolustusvoimissa muutettiin siten, että puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi tuli osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen.
Tältä osin muutetun lakitekstin 2 §:n Puolustusvoimien tehtävät 3-kohta kuuluu seuraavasti:
”Osallistuminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan;”
Kansainvälistä sotilasapua voidaan siis antaa vain kahden laissa erikseen mainitun kohdan perusteella. Kyseiset pykälät tarkoittavat EU:n yhteisvastuulauseketta ja keskinäisen avunannon lauseketta. Uusi laki mahdollistaa avun antamiseen toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle sekä myös muuhun kansainväliseen toimintaan. Aiemmat rajoitteet terrori-iskusta, luonnononnettomuudesta, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta poistettiin. Osallistumisesta kyseiseen toimintaan tuli ammattisotilaille velvollisuus.
Kansainväliseen kriisinhallintaan ei muutoksia
Edellä mainittu lakimuutos ei vaikuttanut millään lailla kansainväliseen kriisinhallintaan. Sen lainsäädäntöön, osallistumisen vapaaehtoisuuteen, henkilöstön valintoihin tai palvelussuhteenehtoihin kuten palkkaukseen tai päivärahoihin, ei tehdyllä lakimuutoksella ole mitään vaikutusta. Ne ovat kokonaan kaksi eri asiaa.
Julkisuudessa on ollut esillä kansainvälisen sotilasavun palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja koskevia uutisia. Toisin kuin nämä populistiset jutut antavat ymmärtää, kansainvälisen sotilasavun palvelussuhteen ehdoista ei ole vielä sovittu mitään. Neuvotteluja on alkuvuodesta 2017 käyty mutta ne jäivät kesken ja odottivat, missä muodossa laki lopunperin säädetään. Nyt kun laki on sydänkesällä säädetty, Aliupseeriliitto odottaa Puolustusministeriön kutsua saattamaan neuvottelut päätökseen.
Lue myös
>> Kansainvälisyys on ammattisotilaan uusi normaali
>> Geopolitiikka on tullut takaisin
>> Kansainväliset sotilasaputehtävät tulossa velvollisuudeksi
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Valmius, valmius, valmius
Puolustusvoimien valmius- ja varautumissuunnittelua johtava prikaatikenraali Markku Myllykangas toivoo, että ei ikinä joutuisi ammattisotilaan koulutusta vastaavaan työhön. Valmiussuunnittelun tarkoituksena onkin ehkäistä ennalta konflikteja. Ja toisaalta, olla valmiina, jos niitä eteen tulee.
-
Silloin ja nyt
Syksyllä 1939 Puolustusvoimilla oli 4 700 hevosta ja 134 kuorma-autoa. Suomessa oli tuolloin 380 000 hevosta ja 53 000 autoa. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat otti siviiliyhteiskunnasta 60 000 hevosta. Myös suurin osa Suomen 20 000 kuorma-autosta otettiin ennen talvisotaa puolustusvoimien käyttöön.
-
Mikä on yhteiskunnan etu
Onko pelkkää yhteiskunnan etua edes olemassa vai puolustetaanko politiikassa ja työmarkkinoilla lopulta aina jonkin ryhmän etua? Kukaan ei tahdo päätöksillään ohjailla yhteiskunnan rahavirtoja niin, että omat tulot ehtyisivät.