Kansainväinen sotilasapu ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat eri asioita
Kuluvan vuoden kesäkuussa lakia puolustusvoimissa muutettiin siten, että puolustusvoimien uudeksi tehtäväksi tuli osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen.
Tältä osin muutetun lakitekstin 2 §:n Puolustusvoimien tehtävät 3-kohta kuuluu seuraavasti:
”Osallistuminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan;”
Kansainvälistä sotilasapua voidaan siis antaa vain kahden laissa erikseen mainitun kohdan perusteella. Kyseiset pykälät tarkoittavat EU:n yhteisvastuulauseketta ja keskinäisen avunannon lauseketta. Uusi laki mahdollistaa avun antamiseen toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle sekä myös muuhun kansainväliseen toimintaan. Aiemmat rajoitteet terrori-iskusta, luonnononnettomuudesta, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta poistettiin. Osallistumisesta kyseiseen toimintaan tuli ammattisotilaille velvollisuus.
Kansainväliseen kriisinhallintaan ei muutoksia
Edellä mainittu lakimuutos ei vaikuttanut millään lailla kansainväliseen kriisinhallintaan. Sen lainsäädäntöön, osallistumisen vapaaehtoisuuteen, henkilöstön valintoihin tai palvelussuhteenehtoihin kuten palkkaukseen tai päivärahoihin, ei tehdyllä lakimuutoksella ole mitään vaikutusta. Ne ovat kokonaan kaksi eri asiaa.
Julkisuudessa on ollut esillä kansainvälisen sotilasavun palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja koskevia uutisia. Toisin kuin nämä populistiset jutut antavat ymmärtää, kansainvälisen sotilasavun palvelussuhteen ehdoista ei ole vielä sovittu mitään. Neuvotteluja on alkuvuodesta 2017 käyty mutta ne jäivät kesken ja odottivat, missä muodossa laki lopunperin säädetään. Nyt kun laki on sydänkesällä säädetty, Aliupseeriliitto odottaa Puolustusministeriön kutsua saattamaan neuvottelut päätökseen.
Lue myös
>> Kansainvälisyys on ammattisotilaan uusi normaali
>> Geopolitiikka on tullut takaisin
>> Kansainväliset sotilasaputehtävät tulossa velvollisuudeksi
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Puolustusselonteko 2021
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle puolustusselonteon syyskuussa. Selonteossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selontekoon on kirjattu myös taloudelliset raamit, henkilöstömäärätavoitteet ja lainsäädännön uudistustarpeet puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
-
Valmius tuotetaan koko joukon voimin
Merivoimien komentaja lippueamiraali Jori Harjua haluaa, että koko hänen henkilöstöllään on yhtenäinen tilannekuva merivoimien tilanteesta ja siitä, mihin suuntaan puolustushaaraa kehitetään. Komentaja haluaa jokaisen työntekijänsä ymmärtävän, että merivoimille annetut tehtävät toteutetaan yhdessä, koko joukon voimin.
-
Myös sotilailla on sananvapaus
Puolustusvoimien sisäisestä laillisuusvalvonnasta vastaava asessori Tuija Sundberg toteaa, että Suomen perustuslaissa turvattu sananvapaus koskee ammattisotilasta siinä missä muitakin kansalaisia. Ammattisotilaan tulee sananvapauttaan toteuttaessaan ottaa kuitenkin huomioon asemansa vaatimukset.