Siirry sisältöön

Kahdenlaista maanpuolustusvelvollisuutta

Eduskunnan Puolustusvaliokunta on antanut mietintönsä, jolla lakia puolustusvoimista muutettaisiin. Puolustusvoimien uudeksi neljänneksi tehtäväksi tulisi Euroopan unionin kahteen sopimukseen perustuva kansainvälisen avun antaminen ja osallistuminen muuhun kansainväliseen toimintaan.

Lakimuutoksen myötä ammattisotilaille tulisi virkavelvollisuus osallistua kyseisiin tehtäviin. Mutta asevelvolliset, varusmiehet ja reserviläiset eivät olisi velvollisuuden piirissä.

Suomen perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Asia vaikuttaa yksiselitteiseltä mutta oikeusoppineiden mukaan asia ei näin ole. Lain valmistelussa muun muassa oikeusministeriö ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesivat, että kansainvälisen avun antamisessa ei kantahenkilökunnankaan osalta ole kysymys Suomen perustuslain 127 §:ssä tarkoitetusta jokaiselle Suomen kansalaiselle kuuluvasta maanpuolustusvelvollisuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta taas kertoo ymmärtävänsä lain velvollisuutta koskevat perusteet mutta katsoo, että olisi suotavaa, että osallistuminen perustuisi suostumukseen. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta painottaa kansainvälisiin tehtäviin lähetettävän henkilöstön suostumuksen merkitystä.

Eduskunnan puolustusvaliokunta on edellä mainituista maan korkeimpien oikeustahojen lausunnoista huolimatta päätynyt ratkaisuun, jossa avunannon ja saamisen uskottavuus on keskeinen kriteeri, joka puoltaa viimekätisen palvelusvelvollisuuden hyväksymistä. Valiokunnan mukaan vastoin tahtoaan määräämistä kansainvälisen avun tehtäviin tulisi kaikin keinoin kuitenkin välttää. Kantahenkilökunnan osallistumiskysymystä kansainvälisiin aputehtäviin on sen mukaan tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta kuin vain siitä, voidaanko tällainen lainsäädännöllinen velvoite kantahenkilökunnalle ylipäätään asettaa.

Kysymys on siis poliittisesta harkinnasta, ei siitä, onko se lainsäädännöllisesti mahdollista. Näin valiokunnan enemmistö pystyy ohittamaan oikeusoppineiden perustelut.  Valiokunnan mietintö on erimielinen ja siihen on jätetty velvollisuutta koskeva vastalause usean eri puolueen edustajan toimesta.

Puolustusvaliokunnan ratkaisu johtaa eriskummalliseen tilanteeseen. Perustuslain mukainen yhteinen maanpuolustusvelvollisuus on erilainen kantahenkilökunnalle kuin varusmiehille ja reserviläisille. Vaikutelmaksi jää, että virkamiehen virkavelvollisuus ylittää ja ohittaa perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden. Tämä marssijärjestys ei voi olla oikea. Isänmaan puolustuksen kivijalkaperusteiden tulee säilyä yhdenmukaisena. Se on asevelvollisuuteen perustuvan kansanarmeijan varmin tae.

Mika Oranen
Puheenjohtaja
Aliupseeriliitto


  • Muutoksen aika

    Aliupseeriliitossa alkoi muutoksen aika, kun puheenjohtaja Mika Oranen ilmoitti luopuvansa tehtävästään ja tähtäävänsä uusiin haasteisiin. Orasen aikana tehtiin paljon liiton toimintaa kehittäviä ja toiminnan tehokkuutta parantavia toimia, jotka jäävät osaksi myös tulevaisuuden toimintaa.

  • Työrauhaa ja nousevia ansioita

    Valtion virkaehtosopimus saatiin sovittua ja työrauha on taattu 28.2.2025 saakka. Neuvottelut käytiin epävakaassa työmarkkinatilanteessa. Eri aloilla oli käynnissä lukuisia työtaistelu-uhkia ja taisteluita. Näistä muista pöydistä tuli vaikutuksia myös valtion neuvotteluihin.

  • Suomen hyvät 100 vuotta

    Itsenäinen Suomi täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Kuluneet sata vuotta ovat kansallinen ja kansainvälinen menestystarina vailla vertaa. Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jäljiltä murroksessa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 tapahtumat korvensivat kansallista yhtenäisyyttä.