Siirry sisältöön

Nokkakolariin henkilöstön kanssa?

Suomi hyväksyttiin Naton tarkkailijajäseneksi kesäkuussa. Matka kohti täysjäsenyyttä on edennyt ripeästi. Vain seitsemän jäsenmaata ei ole tätä kirjoitettaessa ratifioinut Suomen hakemusta.

Samalla kun jäsenyysprosessi etenee omaa latuaan jäsenmaiden parlamenteissa, ammattisotilaille on avautunut ja avautumassa uusia tehtäviä Naton eri instansseissa. Henkilöstöjärjestöt ovat pyrkineet avaamaan työnantajan kanssa neuvotteluja palvelussuhteen ehdoista, mutta huonolla menestyksellä. Pääesikunnasta on jopa todettu, ettei mitään neuvoteltavaa ole.

Puolustusvoimissa työskentelevien aliupseerien edustajana olen eri mieltä. Nyt syntyvä tilanne on uusi. Tehtävien määrä kasvaa ja tehtävät ovat aikaisempaa moninaisempia. Aikaisemmat tehtävät ovat olleet yhteistyötehtäviä kumppanuuden perusteella. Nyt täysjäsenyyden myötä Naton eri tehtävissä palvelevien ammattisotilaiden toimenkuva tulee olemaan erilainen.

On välttämätöntä katsoa kaikki palvelussuhteen ehdot yhdessä läpi ja neuvotella niihin tarvittavat muutokset. Samalla on tarkasteltava vuoden 2017 lainsäädäntö kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen liittyvä tarkentava virkaehtosopimus palvelussuhteen ehdoista. Nämä syntyivät aikoinaan varsin erilaiseen maailmaan kuin nykyinen vallitseva tilanne on. Oikeanlaiset ja ajassaan olevat palvelussuhteen ehdot takaavat pätevän ja sopivan henkilöstön uusiin kansainvälisiin tehtäviin. Ehdoissa on huomioitava laajasti myös virkamiesten perheet ja ulkomaille muuttoon liittyvät seikat.

Pidän ikävänä suuntausta, mihin työnantaja on henkilöstöjohtamistaan viemässä. Sama suuntaus näkyy myös kansainvälisiin tehtäviin liittyvissä asioissa. Työnantaja ei näytä kokevan yhdessä ja yhteistyössä tekemistä tärkeäksi. Sanelupolitiikka ei ole kestävää eikä hyvän työnantajan toiminnan mukaista. Sopimusyhteiskuntaan kuuluu osapuolten arvostaminen ja kunnioittaminen. Sovitusta asioista on pidettävä kiinni. Luottamus on kaiken toiminnan kova ydin.

Aliupseeriliitto käy jatkuvasti työnantajan kanssa erimielisyysneuvotteluja asioista, missä sopimusten sisältö ei ole vuosien saatossa muuttunut. Työnantaja on vain yksipuolisesti päättänyt muuttaa soveltamista. Ei ole kovin arvostavaa myöskään aiemmin työnantajavirkamiehinä toimineita kohtaan, että heidän tekemänsä linjaukset ovat olleet nykyisen henkilöstö johdon mielestä vääriä.

Työnantaja ajaa tällä tiellä hyvin nopeasti seinään tai vähintään nokkakolarin henkilöstön kanssa. Tämäkö on Puolustusvoimien johdon tavoite? Tuskinpa. Herää kysymys, tunteeko Puolustusvoimien ylin johto henkilöstöalan tilannekuvan riittävän tarkkaan. Työnantaja käyttää uusia soveltamiskäytänteitä myös luottamusmiesjärjestelmän heikentämiseen. Meistä edunvalvojista tuntuu, että työnantaja hakemalla hakee avointa konfliktia henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Mallia otetaan ilmeisesti yleisimmin työmarkkinoilta, missä erilainen kuohunta on realisoitunut useiden työtaisteluiden merkeissä kuluneen vuoden aikana. Valtiolla on sentään vielä lakiin kirjoitettu sopimisen pakko Yleisen virkaehtosopimuksen osalta. Se pitänee edes perusteet kunnossa.

Toivottavasti yhdessä tekemisen tie lopulta voittaa. Muuten ajaudumme kohti erittäin raskaita aikoja. Mielestäni nykyinen maailmanpoliittinen tilanne riittää ihan hyvin, omia taisteluita ei tarvitsisi ehdoin tahdoin lietsoa. Jospa edelliset toimijat henkilöstöosastolla olivat kuitenkin ihan kartalla virkaehtosopimusten soveltamisesta.

Parhaillaan lausuttavana olevaan Puolustusvoimien henkilöstöstrategiaan (HESTRA) on kirjattu erittäin hyviä periaatteita koskien palvelussuhteen ehtojen kilpailukykyä kansainvälisissä tehtävissä sekä yhdessä tekemisestä. Toivottavasti HESTRAN HENKI muuttuu myös konkretiaksi käytännön toimissa.


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Henkilöstön määrä kasvaa

    Pääesikunta on päättänyt kuinka 100 uutta tehtävää jaetaan Puolustusvoimissa. Näistä tehtävistä 80 on aliupseerin tehtäviä. Toivottavasti rekrytointi saadaan käyntiin nopeasti ja uudet henkilöt tehtäviinsä.

  • Edunvalvonnan vuosi käynnistyy vauhdilla

    Virastoeräneuvotteluissa on edistytty hyvin. Neuvoteltavat asiakokonaisuudet on hyvin selvillä ja osaan on olemassa jo malli millä päästään tulokseen. Kaikki viime keväänä jatkoselvitettäväksi sovitut asiat ovat pöydässä.

  • Yllätysten vuosi

    Vuosi 2022 lähenee loppuaan. Vuosi on ollut yllätyksellinen. Kuka olisi uskaltanut ennustaa, että ajaudumme tilanteeseen missä suvereenin eurooppalaisen valtion kimppuun hyökätään suurella voimalla, tarkoituksena miehittää se ja vaihtaa laillisesti vallassa oleva hallinto.