Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei riitä nykyvelvoitteisiin
Puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 2000-luvulla noin 25 prosentilla, yli 16 000 henkilöstä 12 000 henkilöön. Viimeisin tuntuva leikkaus henkilöstömäärään tehtiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, kun puolustusvoimien henkilöstömäärää vähennettiin noin 2400 henkilöllä.

Yleinen käsitys on, että leikkausten kohteena on ollut siviilihenkilöstö mutta vähemmän tunnettua, että myös ammattisotilaiden määrää vähennettiin noin 700 sotilaalla.
Henkilöstömäärä ei ole kuitenkaan ainoa henkilöstöön vaikuttava muuttuja puolustusvoimissa. Joukko-osastorakenteen rankka supistaminen, joukko-osastojen tehtävien muutokset, lähes kaikkien toimintojen enemmän tai vähemmän tapahtunut uudelleenjärjestely, ulkoistamiset ja kumppanuudet, eläkejärjestelmän muutokset, opistoupseeripoistuman vaikutukset, uudet suorituskyvyt kuten kyberpuolustus, kansainvälistymisen uudet ja vanhat velvoitteet ja turvallisuusympäristön vaatimusten muutokset sekä valmiuden korostaminen toiminnassa ovat tekijöitä, joiden kumulatiivisten keskinäisvaikutusten huomioonottaminen on osoittautunut henkilöstöresurssin osalta lähes mahdottomaksi ennakkoon arvioida.
Puolustusvoimauudistuksessa toteutettu henkilöstömitoitus on monilta osin ilmiselvästi alimitoitettu. Henkilöstö ei riitä vaadittaviin tehtäviin. Tämä on tullut esille niin henkilöstön ja heidän edustajiensa suunnalta mutta yhtä säännönmukaisesti joukko-osastojen työnantajien ja esimiesten taholta. Jos vuoden tässä vaiheessa ylityökertymät ovat jo 55 000 tuntia, kuten ilmavoimissa, niin mitä se on koko puolustusvoimissa. Puolustusvoimissa on usean sadan henkilön alimitoitus asetettuihin vaatimuksiin nähden. Mittakaavassa riittäviä vaikutuksia ei saada aikaan siirtämällä työtä tai työaikaa paikasta toiseen tai muulla temppuilulla. Ainoa kestävä ratkaisu on henkilöstön määrän lisääminen.
Tästä huolimatta puolustusvoimat ehdottaa vuoden 2018 budjettiehdotuksessaan henkilöstön määrän edelleen vähentämistä 48 henkilötyövuodella. Samanaikaisesti jää palkkaukseen varattua määrärahaa käyttämättä. Paikallisilla työnantajilla ei ole toimivaltuuksia ylittää annettuja henkilöstökehyksiä. Rohkeutta ei ole myöskään jättää mitään tekemättä. Nyt onkin puolustusvoimien johdon ja henkilöstöjohdon korkea aika näyttää johtajuutta ja henkilöstöstä välittämistä. Tähän on oiva mahdollisuus syyskaudella käytävissä keskinäisissä tulosneuvotteluissa. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että 12 000 palkatun henkilön minimistä on puolustusvoimissa tulossa myös maksimi. Ja itse asiassa – puolustusvoimat suunnittelee jo nyt henkilötyövuodet tämänkin alle.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Kohti arvoituksellista syksyä
Jäädessäni vuosilomalle kesäkuun lopulla vaikutti siltä, että vitsaus nimeltä Korona olisi vähintään lyöty kanveesiin ja luvun lasku aloitettu. Nyt voimme kuitenkin todeta, että sitkeä on pirulainen.
-
Työmarkkinaneuvottelut pandemian varjossa
Valtion virkaehtosopimusneuvottelut käynnistyivät alkuvuonna. Askelmerkit oli sovittu niin, että neuvottelujen tahti tihenee maaliskuun loppua kohden. Kukaan ei tuolloin vielä arvannut, että viimeiset viikot neuvoteltaisiin etänä, kukin neuvottelija omalla tahollaan.
-
Virastoeräneuvottelut jatkuvat
Helteinen kesä alkaa olla vietetty ja syksyn eri asiakokonaisuuksien valmistelut on aloitettu. Tärkeimpänä kokonaisuutena ovat virastoeräneuvottelut. Ne alkavat 25.10 ja tavoitteena on saada sopimus valmiiksi helmikuun 2019 loppuun mennessä.