Siirry sisältöön

Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei riitä nykyvelvoitteisiin

Puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 2000-luvulla noin 25 prosentilla, yli 16 000 henkilöstä 12 000 henkilöön. Viimeisin tuntuva leikkaus henkilöstömäärään tehtiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, kun puolustusvoimien henkilöstömäärää vähennettiin noin 2400 henkilöllä.

Yleinen käsitys on, että leikkausten kohteena on ollut siviilihenkilöstö mutta vähemmän tunnettua, että myös ammattisotilaiden määrää vähennettiin noin 700 sotilaalla.

Henkilöstömäärä ei ole kuitenkaan ainoa henkilöstöön vaikuttava muuttuja puolustusvoimissa. Joukko-osastorakenteen rankka supistaminen, joukko-osastojen tehtävien muutokset, lähes kaikkien toimintojen enemmän tai vähemmän tapahtunut uudelleenjärjestely, ulkoistamiset ja kumppanuudet, eläkejärjestelmän muutokset, opistoupseeripoistuman vaikutukset, uudet suorituskyvyt kuten kyberpuolustus, kansainvälistymisen uudet ja vanhat velvoitteet ja turvallisuusympäristön vaatimusten muutokset sekä valmiuden korostaminen toiminnassa ovat tekijöitä, joiden kumulatiivisten keskinäisvaikutusten huomioonottaminen on osoittautunut henkilöstöresurssin osalta lähes mahdottomaksi ennakkoon arvioida.

Puolustusvoimauudistuksessa toteutettu henkilöstömitoitus on monilta osin ilmiselvästi alimitoitettu. Henkilöstö ei riitä vaadittaviin tehtäviin. Tämä on tullut esille niin henkilöstön ja heidän edustajiensa suunnalta mutta yhtä säännönmukaisesti joukko-osastojen työnantajien ja esimiesten taholta. Jos vuoden tässä vaiheessa ylityökertymät ovat jo 55 000 tuntia, kuten ilmavoimissa, niin mitä se on koko puolustusvoimissa. Puolustusvoimissa on usean sadan henkilön alimitoitus asetettuihin vaatimuksiin nähden. Mittakaavassa riittäviä vaikutuksia ei saada aikaan siirtämällä työtä tai työaikaa paikasta toiseen tai muulla temppuilulla. Ainoa kestävä ratkaisu on henkilöstön määrän lisääminen.

Tästä huolimatta puolustusvoimat ehdottaa vuoden 2018 budjettiehdotuksessaan henkilöstön määrän edelleen vähentämistä 48 henkilötyövuodella. Samanaikaisesti jää palkkaukseen varattua määrärahaa käyttämättä. Paikallisilla työnantajilla ei ole toimivaltuuksia ylittää annettuja henkilöstökehyksiä. Rohkeutta ei ole myöskään jättää mitään tekemättä. Nyt onkin puolustusvoimien johdon ja henkilöstöjohdon korkea aika näyttää johtajuutta ja henkilöstöstä välittämistä. Tähän on oiva mahdollisuus syyskaudella käytävissä keskinäisissä tulosneuvotteluissa. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että 12 000 palkatun henkilön minimistä on puolustusvoimissa tulossa myös maksimi. Ja itse asiassa – puolustusvoimat suunnittelee jo nyt henkilötyövuodet tämänkin alle.


Mika Oranen

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Nokkakolariin henkilöstön kanssa?

    Suomi hyväksyttiin Naton tarkkailijajäseneksi kesäkuussa. Matka kohti täysjäsenyyttä on edennyt ripeästi. Vain seitsemän jäsenmaata ei ole tätä kirjoitettaessa ratifioinut Suomen hakemusta.

  • Työrauhaa ja nousevia ansioita

    Valtion virkaehtosopimus saatiin sovittua ja työrauha on taattu 28.2.2025 saakka. Neuvottelut käytiin epävakaassa työmarkkinatilanteessa. Eri aloilla oli käynnissä lukuisia työtaistelu-uhkia ja taisteluita. Näistä muista pöydistä tuli vaikutuksia myös valtion neuvotteluihin.

  • Yllätysten vuosi

    Vuosi 2022 lähenee loppuaan. Vuosi on ollut yllätyksellinen. Kuka olisi uskaltanut ennustaa, että ajaudumme tilanteeseen missä suvereenin eurooppalaisen valtion kimppuun hyökätään suurella voimalla, tarkoituksena miehittää se ja vaihtaa laillisesti vallassa oleva hallinto.