Yhteistoiminta tehdään yhdessä

Oppaan takana ovat Päällystöliiton pääluottamusmiehet Juha Susi ja Marko Jalkanen. Juha Susi korostaa, että opasta ei tehty ainoastaan Päällystöliittolaisille, koska niin ei tehdä yhteistoimintaa.

 – Opas on tehty niin työnantajalle kuin henkilöedustajille. Harvalla on YT:n perimmäinen tarkoitus tiedossa joutuessaan edustamaan jäseniä tai virastoa. Samoin henkilökohtainen yhteistoimintamenettely on monelle hepreaa.

Susi kertoo, että hän ja Jalkanen ovat jo vuosia kouluttaneet yhteistoimintaa Päällystöliiton kursseilla. Kurssien aikana miehet kokosivat muistilistoja eri teemoista.  Aineistoa kertyi vuosien aikana paljon.

– Jossain vaiheessa mieleni tuli, voisiko nämä koota kättä pidemmäksi ohjeeksi. Meillähän oli jo jäsenille tehty Edunvalvontapainos (Sudenpentujen käsikirja VES maailmasta). Halusin tästä jotain vastaavaa. Testasimme uuden oppaan rakennetta kursseilla, jotta saimme tietää mitä YT-edustajat siltä haluavat.

Ratkaisuja työyhteisön haasteisiin

Työelämän yhteistoiminnasta on säädetty lailla ja lakia on täydennetty virastotason tarkentavilla sopimuksilla. Yhteistoimintamenettelyssä henkilöstö ei pääasiallisesti osallistu päätöksentekoon. Kyse on menettelystä, jota käydään työnantajan ja henkilöstön kesken ENNEN päätöksentekoa.

–  Normit ja sopimukset eivät sisällä ohjeita, miten yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittely tulee yksityiskohtaisesti järjestää. Yhteistoimintamenettely tarjoaa asioiden valmisteluvaiheessa keskusteluareenan eri katsontakantaa edustaville. Tuolloin osapuolilla on mahdollisuus kertoa perusteltu mielipide yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävästä asiasta. Yhteispelillä voidaan yhdessä löytää uusia toimintatapoja ja ratkaisuja työyhteisön haasteisiin.

Kirjan tekijät toteavat, että YT-menettely on haastava paikka kelle tahansa. Oppaasta löytyvä muistilista on hyvä tuki mitä asioita esimieheltä voi kysyä menettelyn yhteydessä. Oppaan liitteenä on myös testejä, joiden avulla jokainen voi tarkastaa oman osaamistasonsa yt-menettelyyn liittyvistä asioista. Vastausten yhteydessä on selkeät perustelut siihen, mihin vastaukset perustuvat. Liitteissä on myös määritelmiä hyvään yhteistoimintaan. Niiden avulla jokainen voi arvioida oman työpaikkansa yhteistoiminnan toimivuutta.

”Työpaikoilla tarvitaan yhteistoimintaa sekä ihmisten välistä vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua. Organisaatio ei kehity jos yhteispelille ja kriittiselle ääneen ajattelulle ei anneta sijaa. Olemme kirjanneet tähän oppaaseen kaiken tietämyksemme siitä, mitä työyhteisön yhteistoiminta voisi olla. Toivomme vilpittömästi, että opas hyödyttäisi niin työnantajia kuin eri henkilöstöjärjestöjä. ”