Uudistus jaksotyöajan laskentatapaan

Sopimuskierroksen ”kuopparatkaisulla” haluttiin  poistaa keskeytyneen jakson työaikalaskennan epäoikeudenmukaisuus järjestelmästä.

Laskentatavan muutos tuli voimaan valtionhallinnossa 31.10.2022 ja Puolustusvoimissa viikkoa myöhemmin, 7.11.2022 alkaneesta jaksosta. Jatkossa äkillisen, ennalta arvaamattoman keskeytyksen osalta, joka johtuu virkamiehen sairastumisesta, ei jakson lisä- ja ylityölaskennassa sovelleta suhteellisten työtuntien taulukoita.

Soveltamiskäytännön muutoksen yhteydessä myös jaksojen vahvistaminen muuttuu teknisesti niin, että työaikajakso lukitaan suunnitelmien osalta kuluvan jakson keskimmäisen viikon torstai – perjantai välisenä yönä. Tämä muutos antaa uuden merkityksen myös suunnitelmien vahvistamiselle ja samalla tukee voimassa olevan puolustusvoimien työaikasopimuksien kirjauksia, jonka mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti virkamiesten tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Soveltamismuutoksella korjataan ongelmaa, joka on muodostunut yllättävien keskeytysten osalta silloin, kun keskeytystä ei ole voitu huomioida suunnittelussa. Aikaisemmin sairauspoissaolojen osalta jakson päivät ovat muuttuneet keskeytyspäiviksi ja työajallinen arvo on muuttunut suunnitellusta 5,28 tuntiin. Riippuen suunnitellusta työajasta tai vapaapäivästä, on jaksoon saattanut siis muodostua teknisesti ylitöitä tai jakso on jäänyt vajaaksi.

Virkamiehen osalta on siis saattanut käydä niin, että suunniteltua pidempien työpäivien työtunnit ovat ”kadonneet teknisesti kuoppaan” tai normaali suunniteltu työaika on muodostanut jakson lopussa ylitöitä. Nyt siis tämä on korjattu pois niin, ettei suunnitelma muutu, vaikka yllättävä sairauspoissaolo estäisi töiden tekemisen. Soveltamistavan muutos myös poistaa ”teknisten” ylitöiden muodostumisen, sillä vapapäivät eivät muutu enää keskeytyspäiviksi.

Virkamiehen yllättävänä keskeytyksenä tarkoitetaan tilannetta, jossa virkamies sairastuu yllättäen työjakson aikana äkillisen ja ennalta-arvaamattoman sairauden, tapaturman tai työtapaturman vuoksi. Yllättävänä ei kuitenkaan pidetä keskeytystä, jonka syynä ovat esimerkiksi ei-akuutti leikkaushoito, lääke- tai hammaslääketieteelliset muut operaatiot ja toimenpiteet sekä tutkimukset ja niistä aiheutuva mahdollinen virkamiehen sairastuminen eivät myöskään ole yllättäviä keskeytyksiä, jos virkamies voi itse vaikuttaa näiden ajankohtiin, ja jos ajankohta on ollut tiedossa ennen työvuoroluettelon vahvistamista.

Yllättävään keskeytykseen luetaan jatkossa mukaan myös tilapäinen hoitovapaa, jota virkamies voi saada alle 10-vuotiaan äkillisen sairastumisen hoidon järjestämiseksi, enintään 4 työpäivää kerrallaan.

Suunniteltuun työaikajaksoon voidaan edelleen myös soveltaa suhteellisten työtuntien laskentaa, vaikka siihen tulisikin yllättävä keskeytys sairastumisen takia. Mikäli jakso sisältää valmiiksi suunniteltuja keskeytyspäiviä, kuten vuosilomat, lasketaan lisä- ja ylityöt näiden päivien ulkopuolisista työpäivistä laskentapäivien määrän mukaan. Uusi soveltaminen koskee vain ennalta arvaamattomia sairastumispäiviä.

Neuvottelukierroksen yhteydessä on sovittu että, soveltamisen muutos koskettaa vain kulumassa olevaa vahvistettua jaksoa. Soveltamisohjeen mukaan kuluvan jakson suunnitelmat jäävät voimaan, mutta alkavan jakson suunnitelmat avataan ja sairauspoissaolopäivät muuttuvat keskeytyspäiviksi. Kaikkia kuoppia ei siis saatu kerralla tasaiseksi. Soveltamiskäytännön muutoksen toimivuus ja mahdolliset ongelmakohdat nousevat esille ajan myötä, eikä kaikkia soveltamishaasteita ole varmasti voitu huomioida tässä vaiheessa. Yksi jatkossa tarkasteltavista asioista on ainakin tuo aikaisemmin mainittu tilanne, jossa sairauspoissaolo jakautuu yhdenjaksoisesti kahdelle eri vahvistetulle maksujaksolle.