Siirry sisältöön

On välitarkastelun aika

Kaiken kiireen keskellä ei pidä unohtaa asioita, jotka on sovittu tehtäväksi edellisen kehityskeskustelun yhteydessä.

Vuosi 2022 on ollut historiallinen eurooppalaisen  turvallisuusympäristön muutoksen näkökulmasta. Venäjän hyökkäys Ukrainassa jatkuu jo kuudetta kuukautta ja vaikuttaa koko maailman turvallisuustilanteeseen. Koronavirus eri muunnoksinaan on edelleen keskuudessamme ja vaikuttaa arkisiin toimintoihin vaikkakin päivittäisessä uutisoinnissa se on jäänyt Ukrainan sodan, nousevien energiakustannusten ja laukkaavan inflaation taustalle. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten ratifiointi etenee ja enää vain muutamien jäsenvaltioiden allekirjoitukset puuttuvat. Harvoin yhden vuoden alkupuoliskolle on mahtunut yhtä paljon muutoksia, jotka vaikuttavat meidän kaikkein arkeen.

Vuosilomakausi on edelleen kesken ja toivon, että lomat on kyetty pitämään keväällä tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Keväällä lomasuunnitelmia tehtäessä varauduimme ohjeistuksilla myös siihen, ettei lomakausi suju suunnitelmien mukaan. Aliupseeriliiton toimistolle ei ole kesän aikana tullut viestiä siitä, että muutoksia olisi jouduttu tekemään ja lomia siirtämään tai perumaan.  Hyvä siis näin, sillä vuosiloman tuoma lepo parantaa henkilöstön jaksamista syksyn aktiivisessa harjoitustoiminnassa.

Elokuun ollessa jo käsillä haluan muistuttaa jokaista virkamiestä oman kehityskeskustelun asiakokonaisuuksien välitarkastelusta. Kehityskeskustelun yhteydessä on sovittu tavoitteista, tarkastettu tehtävänkuvaus ja sovittu osaamisen kehittämisestä. Nyt jokaisen on aika kaivaa esille omat tavoiteasettelut sekä arvioida, miten ne etenevät ja onko niihin tarvetta tehdä muutoksia. Tavoitteita voi ja pitääkin muuttaa, mikäli on nähtävissä, ettei niitä tulla saavuttamaan. Syitä voi olla monenlaisia ja ne voivat yksittäisen virkamiehen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisia.

Tehtävänkuvauksen välitarkastelu on myös hyvä tehdä, vaikka sitä päivitettäisiin vasta seuraavassa kehityskeskustelussa. Mikäli välitarkastelussa havaitut muutostarpeet ovat vielä puolen vuoden päästä relevantteja on ne silloin viimeistään tehtävä.

Tehtävänkuvauksen osalta on syytä käydä läpi sisällölliset asiat ja kirjata havainnot itselleen ylös pohtimalla

  • Vastaako tehtävänkuvauksen sisältö työtehtäviä, joita tosiasiallisesti teen?
  • Ovatko sisältöihin varatut %-osuudet oikeassa suhteessa todellisiin tehtäviin?
  • Pitäisikö jokin asia poistaa?

Myös kehityskeskusteluiden yhteydessä sovitut osaamisen kehittämisen tavoitteet on syytä  tarkastaa. Suunniteltujen koulutustapahtumien toteutustavat ja mahdolliset hakeutumisajat tulee tarkastaa. Aliupseerin on tärkeää huolehtia myös itse siitä, ettei osaamisen kehittäminen kaadu myöhästyneeseen hakemukseen.

Kansainvälisyys tulee näkymään aliupseereiden arjessa monella tavalla lähitulevaisuudessa niin lisääntyvien kansainvälisten harjoitusten kuin uusien tehtävien muodossa. Tulevaisuudessa kansainvälisyys tulee olemaan väistämättä kiinteämpi osa aliupseerin uraa niin koulutuksen kuin tehtäväkierron kautta. Vielä emme toki tarkalleen tiedä, mitä kaikkea tulevaisuus tuo mukanaan. Aliupseereiden tulee ennakkoluulottomasti parantaa omia valmiuksiaan osallistua kansainväliseen toimintaan ja koulutukseen. Yksi keskeinen asia on oman kielitaidon kehittäminen.

Ammattisotilaille kuuluu myös fyysisen kunnon tason todentaminen sekä ammuntojen suorittaminen vuosittain. Testien suorittaminen on syytä aloittaa pikaisesti, mikäli kevätkausi on mennyt ilman suoritteita, sillä syksyn aktiivinen harjoitustoiminta ei välttämättä tarjoa sopivaa taukoa testien suorittamiseen.

Olemme viimeisinä vuosina oppineet elämään uudessa normaalissa, johon kuuluu sopeutuminen muutoksiin. Aliupseeriliitto haluaa olla aktiivinen toimija ja tukea jäseniämme tässä muutosten keskellä. Jäsenten tulee olla matalalla kynnyksellä yhteydessä luottamusmiehiin ja muihin aktiivitoimijoihimme kysymysten ilmaantuessa.

Toivon menestystä alkavan syksyn työtehtäviin.

Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Kansainvälisyydestä tulee osa normaalia arkea

    Tätä tekstiä kirjoittaessani enää kaksi maata ei ole ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä. Ratifiointivaiheen aikana Suomi osallistuu Naton työskentelyyn tarkkailijana, mutta ei osallistu päätöksentekoon.

  • Kuka piikittää ketä – ja kenen vastuulla?

    Suomi on lähettänyt noin 400 kriisinhallinnan ammattilaista eri operaatioihin ympäri maailmaa. Kulunut vuosi on eittämättä ollut poikkeuksellinen kotimaan tehtävissä palveleville sotilaille, mutta maailmalla poikkeusolot ovat olleet erityisen rasittavat.