Mikä on yhteiskunnan etu
Onko pelkkää yhteiskunnan etua edes olemassa vai puolustetaanko politiikassa ja työmarkkinoilla lopulta aina jonkin ryhmän etua? Kukaan ei tahdo päätöksillään ohjailla yhteiskunnan rahavirtoja niin, että omat tulot ehtyisivät.
Politiikassa kiistellään jatkuvasti siitä kuka ajaa vain omaa etuaan, kuka ajattelee viisaasti koko yhteiskuntaa. Omaa etuaan ajatteleva leimataan itsekkääksi ja ymmärtämättömäksi. Hän asettaa jonkin tietyn ihmisryhmän hyvinvoinnin koko muun yhteiskunnan edelle. Tällaisen arvostelun antavat ne, jotka ilmoittavat ajattelevansa koko yhteiskunnan etua.
Työehtosopimusneuvotteluissa puhutaan rahasta. Miten kakku jaetaan? Minkälaisen palan kukin saa, ja kuka huolehtii kakun kasvattamisesta. Se, joka vaatii palkankorotuksia, saa kuulla olevansa vaarallisella tiellä. Palkkakustannusten lisääminen vaarantaa yhteiskunnan edun. Hinnat nousevat, vienti lakkaa vetämästä ja työpaikkoja katoaa. Omista vaatimuksista pitäisi tinkiä ja ajatella koko yhteiskunnan etua.
Yhteiskunnan rahavirtojen voi kuvitella 
liikkuvan suuressa, monimutkaisessa putkistossa. Siinä kulkee monella mutkalla eripaksuisia putkia ja torvia. Välissä on painesäiliöitä, pumppuja ja venttiilejä. Jokainen venttiilinsäätö vaikuttaa rahan virtaukseen. Tämä ihmeellinen laitteisto pitää rahan liikkeessä. Se osaa jopa valmistaa rahalla lisää rahaa.
Putkistossa on monta hanaa, joista rahaa tulee ulos. Jostakin hanasta tulee palkkaa. Muista hanoista tulee osinkoja, korkotuottoja, sosiaalietuuksia, eläkkeitä, myyntituloja, vuokria, vaikka mitä. Jokaisen hanan ääressä on joku odottamassa. Jokainen haluaa, että juuri minun hanastani tulee rahaa. Kukaan ei halua rikkoa koneistoa niin, että oma hana menee tukkoon.
Yhteiskuntaa olisi helpompi ymmärtää jos se olisi putkista rakennettu kone. Oikea yhteiskunta on paljon monimutkaisempi: se on abstraktio, sitä ei voi nähdä eikä koskettaa. Yhteiskunnan muodostamme sinä, minä ja monta miljoona muuta. Yhteiskunta ei tunne iloa, surua, toivottomuutta eikä elämisen riemua. Näihin tunteisiin kykenee vain ihminen.
Yhteiskunta on olemassa, jotta ihmiset saisivat mahdollisuuden kokea onnea ja elää hyvää elämää. Yhteiskunnan edusta ei ole mitään hyötyä kenellekään, vaan jokainen meistä yhteiskunnan jäsenistä toivoo juuri omaa kohtuullista osuuttaan. Kukaan ei puolusta pelkän yhteiskunnan etua, ajattelematta omaa paikkaansa ja toimeentuloaan. Ei ole totta, että joku ajaisi puhtaasti yhteiskunnan etua, joku toinen vain itsekkäästi omaa etuaan.
Politiikassa on tullut tavaksi, että asioita perusteltaessa oma etu jätetään mainitsematta. Silloin argumentointi kuulostaa epäitsekkäältä ja puolueettomalta. Jonkun ihmisryhmän edusta siinäkin on aina kyse. Ei pelkästään yhteiskunnan.
Jorma Peussa
JHL:n erityisasiantuntija
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Itsenäinen ilmapuolustus 100 vuotta
Ruotsalaisen Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Thulin D – tyyppinen lentokone laskeutui Nils Kindbergin ohjaamana Vaasan kaupungin edustalle jäälle 6.3.1918. Tuosta tapahtumasta katsotaan käynnistyneen Suomen Ilmavoimien taival. Ilmavoimat täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Suomen ilmavoimat on yksi maailman vanhimmista ilmavoimista ja jopa Englannin kuninkaalliset ilmavoimat on perustettu myöhemmin.
-
Otamme turvallisuusympäristön muutokset vakavasti
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoo, että Suomi ottaa Suomen turvallisuusympäristön muutokset todella vakavasti. Hän näkee, että tulevat strategiset hankinnat, kansallinen puolustus ja kansainvälinen yhteistyö sekä kyky nopeaan valmiuden nostamiseen ovat tässä tilanteessa kansallisesti merkittäviä tekijöitä.
-
Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.