Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.
Lisäksi ne olivat auttamassa miinojen etsinnässä ja vihollisen jäljittämisessä. Sotien jälkeen Puolustusvoimat käytti koiria muun muassa miinakoirina.
Puolustusvoimien koiravahvuus oli ennen sotia joitakin kymmeniä. Enimmillään niitä oli jatkosodan aikana reilut 600.
Tänään Puolustusvoimilla työskentelee noin 120 sotakoiraa. Niitä on useimmissa joukko-osastoissa. Koirat toimivat sotilaspoliisien tukena turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Puolustusvoimilla on myös huume-, partio- räjähde- ja jälkikoiria.
Lisätietoa sotakoirista: Kennelliitto(avautuu uuteen ikkunaan), Ruotuväki(avautuu uuteen ikkunaan), Twitter(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Kyberturvallisuus on kaikkien yhteinen asia
Jokaisella ammattisotilaalla on rooli kyberpuolustuksen toteuttamisessa. Kaikkien tulee kyetä tunnistamaan digitaalisen toimintaympäristön toimintaperiaatteet ja pystyä turvallisesti toimimaan siellä.
-
Mikä on yhteiskunnan etu
Onko pelkkää yhteiskunnan etua edes olemassa vai puolustetaanko politiikassa ja työmarkkinoilla lopulta aina jonkin ryhmän etua? Kukaan ei tahdo päätöksillään ohjailla yhteiskunnan rahavirtoja niin, että omat tulot ehtyisivät.
-
Uuden sukupolven suorituskykyjä
Lauri Puranen valmistelee Suomen historian suurimpia ja kalleimpia puolustushankkeita. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajana kenraalimajuri evp Purasella on keskeinen rooli Laivue 2020- ja HX-hankkeiden läpiviennissä.