Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.
Lisäksi ne olivat auttamassa miinojen etsinnässä ja vihollisen jäljittämisessä. Sotien jälkeen Puolustusvoimat käytti koiria muun muassa miinakoirina.
Puolustusvoimien koiravahvuus oli ennen sotia joitakin kymmeniä. Enimmillään niitä oli jatkosodan aikana reilut 600.
Tänään Puolustusvoimilla työskentelee noin 120 sotakoiraa. Niitä on useimmissa joukko-osastoissa. Koirat toimivat sotilaspoliisien tukena turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Puolustusvoimilla on myös huume-, partio- räjähde- ja jälkikoiria.
Lisätietoa sotakoirista: Kennelliitto(avautuu uuteen ikkunaan), Ruotuväki(avautuu uuteen ikkunaan), Twitter(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Puolustusselonteko linjaa henkilöstömäärää
Ensimmäinen Nato-Suomen puolustusselonteko on julkaistu. Nato-jäsenyyden vaikutukset lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä näkyvät merkittävinä uusina asioina. Lisäksi turvallisuusympäristön muutos, sodankäynnin teknistyminen ja uusien suorituskykyjen käyttöönoton tärkeys on huomioitu sisällössä.
-
Mikä on yhteiskunnan etu
Onko pelkkää yhteiskunnan etua edes olemassa vai puolustetaanko politiikassa ja työmarkkinoilla lopulta aina jonkin ryhmän etua? Kukaan ei tahdo päätöksillään ohjailla yhteiskunnan rahavirtoja niin, että omat tulot ehtyisivät.
-
Ennen ja nyt
Kenttämuonitus on joukkojen kenttäolosuhteissa tapahtuvaa elintarvikehuoltoa. Sen tarkoituksena on pitää huollettavat joukot toimintakykyisenä tarjoamalla niille kyllin riittävän energiamäärän sisältävä muona-annos.