Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.
Lisäksi ne olivat auttamassa miinojen etsinnässä ja vihollisen jäljittämisessä. Sotien jälkeen Puolustusvoimat käytti koiria muun muassa miinakoirina.
Puolustusvoimien koiravahvuus oli ennen sotia joitakin kymmeniä. Enimmillään niitä oli jatkosodan aikana reilut 600.
Tänään Puolustusvoimilla työskentelee noin 120 sotakoiraa. Niitä on useimmissa joukko-osastoissa. Koirat toimivat sotilaspoliisien tukena turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Puolustusvoimilla on myös huume-, partio- räjähde- ja jälkikoiria.
Lisätietoa sotakoirista: Kennelliitto(avautuu uuteen ikkunaan), Ruotuväki(avautuu uuteen ikkunaan), Twitter(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Selvitystyö asevelvollisuden kehittämisestä
Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean asettaminen perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.
-
Myös sotilailla on sananvapaus
Puolustusvoimien sisäisestä laillisuusvalvonnasta vastaava asessori Tuija Sundberg toteaa, että Suomen perustuslaissa turvattu sananvapaus koskee ammattisotilasta siinä missä muitakin kansalaisia. Ammattisotilaan tulee sananvapauttaan toteuttaessaan ottaa kuitenkin huomioon asemansa vaatimukset.
-
Palkankorotuksia ja parannuksia perhevapaisiin
Valtion kaksivuotinen virkaehtosopimuskausi alkoi 1.3.2023. Sopimus sisältää palkankorotuksia ja merkittäviä parannuksia perhevapaisiin.