Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.
Lisäksi ne olivat auttamassa miinojen etsinnässä ja vihollisen jäljittämisessä. Sotien jälkeen Puolustusvoimat käytti koiria muun muassa miinakoirina.
Puolustusvoimien koiravahvuus oli ennen sotia joitakin kymmeniä. Enimmillään niitä oli jatkosodan aikana reilut 600.
Tänään Puolustusvoimilla työskentelee noin 120 sotakoiraa. Niitä on useimmissa joukko-osastoissa. Koirat toimivat sotilaspoliisien tukena turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Puolustusvoimilla on myös huume-, partio- räjähde- ja jälkikoiria.
Lisätietoa sotakoirista: Kennelliitto(avautuu uuteen ikkunaan), Ruotuväki(avautuu uuteen ikkunaan), Twitter(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Kansainväliset sotilasaputehtävät tulossa velvollisuudeksi
Eduskunnan puolustusvaliokunta esittää mietinnössään kansainvälisiä sotilasaputehtäviä ammattisotilaille velvollisuudeksi. Asia päätettäneen eduskunnan suuressa salissa vielä ennen kesälomien alkua.
-
Sotilaan kymmenen käskyä
Jokaisen sotilaan tulee tuntea laillisen sodankäynnin perussäännöt niin hyvin, että hän tositilanteessa noudattaa niitä vaistomaisesti. Jokainen varusmies koulutetaan toimimaan sotilasta velvoittavien sotilaan sääntöjen mukaisesti.
-
Otamme turvallisuusympäristön muutokset vakavasti
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoo, että Suomi ottaa Suomen turvallisuusympäristön muutokset todella vakavasti. Hän näkee, että tulevat strategiset hankinnat, kansallinen puolustus ja kansainvälinen yhteistyö sekä kyky nopeaan valmiuden nostamiseen ovat tässä tilanteessa kansallisesti merkittäviä tekijöitä.