Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.
Lisäksi ne olivat auttamassa miinojen etsinnässä ja vihollisen jäljittämisessä. Sotien jälkeen Puolustusvoimat käytti koiria muun muassa miinakoirina.
Puolustusvoimien koiravahvuus oli ennen sotia joitakin kymmeniä. Enimmillään niitä oli jatkosodan aikana reilut 600.
Tänään Puolustusvoimilla työskentelee noin 120 sotakoiraa. Niitä on useimmissa joukko-osastoissa. Koirat toimivat sotilaspoliisien tukena turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Puolustusvoimilla on myös huume-, partio- räjähde- ja jälkikoiria.
Lisätietoa sotakoirista: Kennelliitto(avautuu uuteen ikkunaan), Ruotuväki(avautuu uuteen ikkunaan), Twitter(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Silloin ja nyt
Perjantaina tammikuun 25. päivänä 1918 senaatin sisäasiaintoimikunta julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Tuona päivänä syntyi itsenäisen Suomen sotaväki. Sen tehtävänä oli ”yksinomaan järjestyksen ylläpitäminen ja epäjärjestyksen estäminen”.
-
Itsenäinen ilmapuolustus 100 vuotta
Ruotsalaisen Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Thulin D – tyyppinen lentokone laskeutui Nils Kindbergin ohjaamana Vaasan kaupungin edustalle jäälle 6.3.1918. Tuosta tapahtumasta katsotaan käynnistyneen Suomen Ilmavoimien taival. Ilmavoimat täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Suomen ilmavoimat on yksi maailman vanhimmista ilmavoimista ja jopa Englannin kuninkaalliset ilmavoimat on perustettu myöhemmin.
-
Puolustusratkaisumme kestää paineet
Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen aloitti tehtävässään elokuun alussa. Ensimmäisessä päiväkäskyssään komentaja toteaa, että Suomen nykyinen puolustusratkaisu kestää toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat paineet.