Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.
Lisäksi ne olivat auttamassa miinojen etsinnässä ja vihollisen jäljittämisessä. Sotien jälkeen Puolustusvoimat käytti koiria muun muassa miinakoirina.
Puolustusvoimien koiravahvuus oli ennen sotia joitakin kymmeniä. Enimmillään niitä oli jatkosodan aikana reilut 600.
Tänään Puolustusvoimilla työskentelee noin 120 sotakoiraa. Niitä on useimmissa joukko-osastoissa. Koirat toimivat sotilaspoliisien tukena turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Puolustusvoimilla on myös huume-, partio- räjähde- ja jälkikoiria.
Lisätietoa sotakoirista: Kennelliitto(avautuu uuteen ikkunaan), Ruotuväki(avautuu uuteen ikkunaan), Twitter(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Puolustusselonteko 2017
Puolustusselonteon pohjana on, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.
-
Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu
Valtioneuvosto on aloittanut eduskunnan kesäkuussa hyväksymän puolustusselonteon toimeenpanon. Puolustusministeriö on ohjannut puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.
-
Neuvottelutulos vuoden 2018 virastoerästä
Neuvottelutulos virastoerän kohdentamisesta on saavutettu. Virastoeräneuvottelut käytiin Aliupseeriliiton, pääesikunnan ja puolustusministeriön välillä. Neuvottelujen lähtökohtana on aina Valtiovarainministeriön neuvottelumääräys. Siinä määritellään sopimusvarallisuuden kohdentamisen päälinjat.