Siirry sisältöön

Nyt tehdään oikeita asioita

Puolustusvoimat on viime vuosina tehnyt näkyvän siirtymän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Organisaatio on sisäistänyt tarpeen valmiuteen ja luonut joukot ja resurssit, joilla se kykenee reagoimaan.

Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg Ammattisotilas_KenrJarmoLindberg2_Kuva_AstaRuuskanennäyttää tyytyväiseltä muutokseen. Eri henkilöstöjärjestöiltä saatu palaute osoittaa, että myös henkilöstö kokee valmiuden olevan oikea painotus organisaatiolle.

Henkilöstö, joka on valmiusasioissa mukana, joutuu tekemään itselleenkin selväksi että milloin tahansa voi lähtö tulla. Minun täytyy olla valmis nyt, osana joukkoa, joka tästä saatetaan hetkenä minä hyvänsä kutsua, tekemään valmiustehtävää. Muut joukossa olevat luottavat siihen, että minä hoidan oman osuuteni.

Komentaja pitää tärkeänä, että puolustusvoimilla on vaativia harjoituksia, jotta joukot ja henkilöt pääsevät itse näkemään että asetetut vaatimukset täytetään. Tämä lisää komentajan mukaan myös sotilaiden itsevarmuutta.

Kun organisaation ja joukkojen valmiutta korostetaan ja niille asetetaan vaatimuksia, myös yksittäiselle sotilaalle asetetut vaatimukset huomioidaan. Sotilailla on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää fyysistä suorituskykyään.

Henkilökunnan suorituskykyvaatimuksia ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistuksen tavoitteena on luoda oikeat ja realistiset vaatimustasot kuhunkin tehtävään. Vaatimuksia uudistettaessa otetaan huomioon, että esimerkiksi toimistotyössä ja erikoisjoukoissa on kovin erilaiset suorituskykyvaatimukset.

Uudistus perustuu tehtävien fyysisen vaatimuksen arviointiin. Tällä hetkellä teemme tehtäväanalyyseja. Niiden perusteella määritellyt vaatimukset tulevat olemaan tehtäväsidonnaisia.

Komentaja on tyytyväinen siihen, että sotilaiden lihaskunto näyttää olevan hyvällä tasolla.

Tämä on ollut minulle positiivinen uutinen. Kestävyydessä on enemmän parantamisen varaa. Iän myötä kestävyyskunnon ylläpitämiseksi tulee tehdä enemmän töitä. Itse poljin tänä aamuna 15 kilometriä pakkasella.

Komentaja muistuttaa, että urakierto voi tuoda sotilaalle kovin monenlaisia tehtäviä. Tuolloin myös suorituskykyvaatimukset voivat vaihdella tehtävän mukaan.

 

Hyvä uraennuste meri- ja ilmavoimissa

Puolustusselonteossa määritellyt strategiset suorituskykyhankkeet, Laivue 2020 ja Hornetien korvaamista koskeva HX-hanke, tulevat näkymään puolustusvoimien henkilöstön arjessa erityisesti 2020-luvulla.  Komentajan mukaan tällä hetkellä muutokset näkyvät lähinnä suunnitteluhenkilöstön töissä.Ammattisotilas_strategisethankinnat_Kuva_AstaRuuskanen

Kun ensin Laivue 2020 ja sen jälkeen hävittäjähanke siirtyvät toimeenpanovaiheeseen, tulee käyttäjien koulutusvaihe. Ensin käyttäjät koulutetaan ulkomailla ja he kouluttavat käyttäjiä kotimaassa.

Komentaja näkee, että uraennuste meripalvelukseen haluaville on kohtalaisen hyvä Laivue 2020 –hankkeen myötä. Nykyisten seitsemän aluksen miehistö jaetaan tulevaisuudessa neljälle uudelle alukselle.

Merivoimilla on edessä kohtalainen uudelleenkoulutus uuteen alusluokkaan. Koko henkilöstö tulee työllistymään uusille aluksille. Hornetin suorituskyky korvataan kokonaan uudella hävittäjäkalustolla. Koko tämä henkilöstö tulee työskentelemään uuden konetyypin parissa.

 

Kansainvälinen kokemus tärkeää

 Vuonna 2017 lakia puolustusvoimista muutettiin siten, että puolustusvoimien tehtäväksi tuli osallistuminen kansainvälisen sotilasavun antamiseen. Muutos herätti sekä levottomuutta että innostusta puolustusvoimien henkilökunnan keskuudessa. Vaikka keskustelu lakia valmisteltaessa ja sen jälkeenkin oli runsasta, komentaja muistuttaa, että tällaisia tehtäviä ei ole näköpiirissä huomattavia määriä.

Minulle tulee mieleeni ainoastaan yksi ainoa tapahtuma Euroopassa, missä Lissabonin sopimuksen mukaista apua olisi pyydetty. Eli kun Ranska pyysi sopimuksen mukaista apua Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Siis yhden kerran, yksi maa, muutama vuosi sitten.

Komentaja korostaa, että Suomi ei ole kehittämässä uusia kykyjä tai joukkoja kansainvälistä sotilasapua varten. Hän ei myöskään näe uuden tehtävän tuovan suurta muutosta puolustusvoimien rakenteeseen tai henkilöstön toimintaan. 

Ammattisotilas_KVtehtävät_Kuva_ToniSundellApua annetaan, jos valtiojohto niin päättää. Tuolloin katsomme, löytyykö puolustusvoimilta sellaisia suorituskykyjä, joilla apua voimme antaa. Laissa todetaan, että käytämme ensisijaisesti vapaaehtoisia. Olemme kartoittaneet henkilöstön halukkuuksia kansainväliseen toimintaan. Tarvittaessa voimme myös määrätä henkilöitä näihin tehtäviin.

Lindberg pitää kansainvälistä kokemusta tärkeänä myös aliupseereille. Hän korostaa, että kaikissa kansainvälisissä tehtävissä on samat osaamisvaatimukset.

Kielitaito, kyky toimia kansainvälisessä ympäristössä ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa ovat tärkeitä ominaisuuksia.

Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan painopisteinä tällä hetkellä ovat Libanon (UNIFIL), Irak (OIR) ja Afganistan (RS). Komentaja vakuuttaa, että kaikista näistä operaatiosta on löytynyt halukkaille aliupseereille tehtäviä.

Meidän kannalta olisi erinomaisen hienoa jos aliupseeristossa olisi kiinnostusta näihin tehtäviin ja melko vaativiin operaatioihin. Ilman muuta osallistuminen tämän kaltaisiin operaatioihin lisää henkilöstöryhmän ammattitaitoa. Sitä kautta aliupseerit saavat uusia oppeja sekä näkemystä ulkomaan tehtävistä ja muiden maiden aliupseereiden tehtävistä.

 

 12000 ei ole katto vaan lattia

Valmiuden parantaminen ja alueellisen Ammattisotilas_KenrJarmoLindberg3_Kuva_AstaRuuskanenkoskemattomuuden turvaamiseen liittyvät toimet ovat komentajan mukaan pitäneet puolustusvoimien henkilöstön kiireisenä. Tilannetta parantavia toimia on tiedossa lähiaikoina.

Tulemme lisäämään vartiostojen henkilökuntaa tämän vuoden aikana. Lisäksi meillä on käytössä sopimussotilaita kausityövoimana peruskoulutuskaudella ja loma-aikana. Me näemme heidän käyttönsä myös hyvänä rekrytointikanavana. 

Kyberpuolustuksen tehostaminen aiheuttaa jonkin verran muutoksia henkilöstöön.

Siirrämme eri toimialoista ja puolustushaaroista resurssia kyberpuolelle.  Kyber-väki ei kuitenkaan ole kokonaan pois muualta. 

Komentaja muistuttaa, että puolustusselonteossa ollut 12000 henkilön määrä ei ole katto vaan lattia. Resurssien puitteissa henkilöstöä on mahdollista lisätä.

Komentaja suhtautuu vakavasti puolustusvoimissa ilmeneviin jaksamisen haasteisiin. Hän pitää tärkeänä, että johdolla on tuntuma näistä trendeistä. Siksi henkilöstöjohto seuraa koko ajan tilannetta. Komentaja korostaa erityisesti keskijohdon roolia tilanteen seuraamissa ja varhaisessa puuttumisessa. Nämä esimiehet tuntevat omat joukkonsa.

Heillä on ensisijainen vastuu tarkastaa, onko työnjako oikea. Esimiesten tulee tunnistaa kohderyhmät, joissa kuormitus nousee suuremmaksi kuin mitä on suunniteltu.

Komentaja näkee, että aliupseeriston rooli ja määrä kasvaa tulevaisuudessa. Komentaja korostaa aliupseerien roolia erityisesti varusmiesten koulutuksessa. Aliupseerit kohtaavat varusmiesikäluokan kun se tulee suorittamaan lakisääteistä palvelustaan.

Tämä asettaa aliupseereille korkeat moraaliset ja ammattitaidolliset vaatimukset.

Aliupseerit ovat jatkossakin keskeisessä roolissa erilaisissa teknisissä asiantuntijatehtävissä kaikissa puolustushaaroissa. Komentaja näkee, että tulevaisuudessa aliupseeristosta nousee myös enenevässä määrin työjohtajia, jotka ovat kasvaneet eri tehtävissä kokemuksen kautta asiantunteviksi johtajiksi.

Ammattisotilas_KenrJarmoLindberg_nosto


Asta Ruuskanen

Kuvat: Asta Ruuskanen, Toni Sundell

  • Yhtenä rintamana

    SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliitot ryhtyivät syyskuussa laajassa rintamassa työtaistelutoimiin. Järjestölliset toimet ovat vastalause Suomen hallituksen suunnitelmille heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Eduskuntaan laki on tarkoitus viedä marraskuussa.

  • Puolustusratkaisumme kestää paineet

    Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen aloitti tehtävässään elokuun alussa. Ensimmäisessä päiväkäskyssään komentaja toteaa, että Suomen nykyinen puolustusratkaisu kestää toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat paineet.

  • Puolustukseen lisää rahaa

    Valtioneuvosto päätti huhtikuussa vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Tulevina vuosina julkishallinnossa on odotettavissa merkittävää menojen kasvua. Menotason kasvu johtuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Ukrainan sodan seurausten takia tehdyistä määrärahapäätöksistä.