Puolustusselonteko 2021
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle puolustusselonteon syyskuussa. Selonteossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selontekoon on kirjattu myös taloudelliset raamit, henkilöstömäärätavoitteet ja lainsäädännön uudistustarpeet puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Selonteon mukaan Suomi pitää huolta 
(avautuu uuteen ikkunaan) uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resurssoinnista. Puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaatimukset ulottuvat myös kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöihin. Kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet.
Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Viranomaisten välistä yhteistyötä kehitetään kyberpuolustuksen, strategisen viestinnän ja informaatiopuolustuksen alalla.
Selonteon mukaan Suomen ja sen lähialueiden turvallisuustilanteeseen vaikuttavat Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma sekä jännitteiden lisääntyminen. Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä ennaltaehkäistä, toimia ja tarvittaessa puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä.
Puolustusvoimille on asetettu viime vuosina uusia velvoitteita, jotka ovat edellyttäneet henkilöstömäärän lisäämistä. Myös suorituskykyvaatimukset ovat koventuneet. Lisääntyvät ja vaativoituvat tehtävät edellyttävät henkilöstömäärän nostamista.
Selontekoon on nostettu Puolustusvoimien henkilökunnan työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstömäärällä on kriittinen vaikutus työssä jaksamiseen. Toimintaympäristön edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä. Jotta varusmiesten kouluttajamäärätavoite, 2,5 kouluttajaa/joukkue, voidaan saavuttaa, sopimussotilaiden määrä on turvattava 350 henkilötyövuoden tasolle.
Henkilöstön työssä jaksamista ja toimintakykyä tuetaan laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella, käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja, analysoimalla henkilöstökyselyjen tuloksia sekä reagoimalla esille nouseviin kehittämiskohteisiin. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstön virka- ja työehtojen kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan rahoitusresurssien puitteissa. Sotilaseläkejärjestelmän muutoksen ja opistoupseerien poistuman vaikutusten arviointia sekä henkilöstöjärjestelmän kehittämistä jatketaan.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Uuden sukupolven suorituskykyjä
Lauri Puranen valmistelee Suomen historian suurimpia ja kalleimpia puolustushankkeita. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajana kenraalimajuri evp Purasella on keskeinen rooli Laivue 2020- ja HX-hankkeiden läpiviennissä.
-
Sopimustavoitteet sopimukseksi
JHL edustaa Aliupseeriliittoa valtion keskustason neuvottelupöydässä. Tuossa pöydässä Aliupseeriliiton jäsenten etuja ajaa JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch. Pääneuvottelijana Karrasch neuvottelee muiden pääsopijajärjestöjen ja Valtiovarainministeriön edustajien kanssa sopimuskauden palkoista ja muista työehdoista.
-
Silloin ja nyt
Perjantaina tammikuun 25. päivänä 1918 senaatin sisäasiaintoimikunta julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Tuona päivänä syntyi itsenäisen Suomen sotaväki. Sen tehtävänä oli ”yksinomaan järjestyksen ylläpitäminen ja epäjärjestyksen estäminen”.