Puolustusselonteko 2021
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle puolustusselonteon syyskuussa. Selonteossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selontekoon on kirjattu myös taloudelliset raamit, henkilöstömäärätavoitteet ja lainsäädännön uudistustarpeet puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Selonteon mukaan Suomi pitää huolta 
(avautuu uuteen ikkunaan) uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resurssoinnista. Puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaatimukset ulottuvat myös kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöihin. Kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet.
Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Viranomaisten välistä yhteistyötä kehitetään kyberpuolustuksen, strategisen viestinnän ja informaatiopuolustuksen alalla.
Selonteon mukaan Suomen ja sen lähialueiden turvallisuustilanteeseen vaikuttavat Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma sekä jännitteiden lisääntyminen. Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä ennaltaehkäistä, toimia ja tarvittaessa puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä.
Puolustusvoimille on asetettu viime vuosina uusia velvoitteita, jotka ovat edellyttäneet henkilöstömäärän lisäämistä. Myös suorituskykyvaatimukset ovat koventuneet. Lisääntyvät ja vaativoituvat tehtävät edellyttävät henkilöstömäärän nostamista.
Selontekoon on nostettu Puolustusvoimien henkilökunnan työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstömäärällä on kriittinen vaikutus työssä jaksamiseen. Toimintaympäristön edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä. Jotta varusmiesten kouluttajamäärätavoite, 2,5 kouluttajaa/joukkue, voidaan saavuttaa, sopimussotilaiden määrä on turvattava 350 henkilötyövuoden tasolle.
Henkilöstön työssä jaksamista ja toimintakykyä tuetaan laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella, käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja, analysoimalla henkilöstökyselyjen tuloksia sekä reagoimalla esille nouseviin kehittämiskohteisiin. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstön virka- ja työehtojen kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan rahoitusresurssien puitteissa. Sotilaseläkejärjestelmän muutoksen ja opistoupseerien poistuman vaikutusten arviointia sekä henkilöstöjärjestelmän kehittämistä jatketaan.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Silloin ja nyt
Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.
-
Sotilaille uusia kansainvälisiä tehtäviä – Pakollisuus on välttämätöntä
Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta. Samalla on tarkoitus muuttaa aluevalvontalakia. Kokonaisuuteen liittyen uusi asevelvollisuuslaki astui voimaan viime kesänä.
-
Yhtenä rintamana
SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliitot ryhtyivät syyskuussa laajassa rintamassa työtaistelutoimiin. Järjestölliset toimet ovat vastalause Suomen hallituksen suunnitelmille heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Eduskuntaan laki on tarkoitus viedä marraskuussa.