Puolustusselonteko 2021
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle puolustusselonteon syyskuussa. Selonteossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selontekoon on kirjattu myös taloudelliset raamit, henkilöstömäärätavoitteet ja lainsäädännön uudistustarpeet puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Selonteon mukaan Suomi pitää huolta 
(avautuu uuteen ikkunaan) uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resurssoinnista. Puolustusvalmiuteen kohdistuvat vaatimukset ulottuvat myös kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöihin. Kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet.
Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Viranomaisten välistä yhteistyötä kehitetään kyberpuolustuksen, strategisen viestinnän ja informaatiopuolustuksen alalla.
Selonteon mukaan Suomen ja sen lähialueiden turvallisuustilanteeseen vaikuttavat Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailuasetelma sekä jännitteiden lisääntyminen. Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä ennaltaehkäistä, toimia ja tarvittaessa puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä.
Puolustusvoimille on asetettu viime vuosina uusia velvoitteita, jotka ovat edellyttäneet henkilöstömäärän lisäämistä. Myös suorituskykyvaatimukset ovat koventuneet. Lisääntyvät ja vaativoituvat tehtävät edellyttävät henkilöstömäärän nostamista.
Selontekoon on nostettu Puolustusvoimien henkilökunnan työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstömäärällä on kriittinen vaikutus työssä jaksamiseen. Toimintaympäristön edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä. Jotta varusmiesten kouluttajamäärätavoite, 2,5 kouluttajaa/joukkue, voidaan saavuttaa, sopimussotilaiden määrä on turvattava 350 henkilötyövuoden tasolle.
Henkilöstön työssä jaksamista ja toimintakykyä tuetaan laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella, käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja, analysoimalla henkilöstökyselyjen tuloksia sekä reagoimalla esille nouseviin kehittämiskohteisiin. Selonteon mukaan Puolustusvoimien henkilöstön virka- ja työehtojen kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan rahoitusresurssien puitteissa. Sotilaseläkejärjestelmän muutoksen ja opistoupseerien poistuman vaikutusten arviointia sekä henkilöstöjärjestelmän kehittämistä jatketaan.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Valalaulun 150 vuotta
Itsenäisen Suomen nykyinen sotilasvala täytti 16. elokuuta 2018 tasan 100 vuotta. Sotilasvakuutus on vuodelta 1919. Valalaulu sen sijaan on lähes 150 vuoden ikäinen.
-
Sotilaan kymmenen käskyä
Jokaisen sotilaan tulee tuntea laillisen sodankäynnin perussäännöt niin hyvin, että hän tositilanteessa noudattaa niitä vaistomaisesti. Jokainen varusmies koulutetaan toimimaan sotilasta velvoittavien sotilaan sääntöjen mukaisesti.
-
Suomi haki Naton jäsenyyttä
Suomen turvallisuusympäristö muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän takia valtioneuvosto esitti Suomen eduskunnalle 15.5.2022, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.