Siirry sisältöön

Yhtenä rintamana

SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliitot ryhtyivät syyskuussa laajassa rintamassa työtaistelutoimiin. Järjestölliset toimet ovat vastalause Suomen hallituksen suunnitelmille heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Eduskuntaan laki on tarkoitus viedä marraskuussa.

Suomen hallitus päätti viime keväänä työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamisesta. Hallituksen toimeksiannon mukaan tarkoituksena oli keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä pienissä yrityksissä. Hallituksen mukaan muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli keväällä esityksen lakimuutoksesta. Ehdotuksen lausuntoaika oli 5.7. – 16.8.2018. SAK, STTK ja Akava sekä lukuisat ammattiliitot vastustivat lausunnoissaan työsuhdeturvan heikentämisiä.  Työnantajajärjestöt puolestaan kannattivat tehtyä esitystä.

Työntekijöiden keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ilmoittivat syyskuussa, että mikäli hallitus ei vedä lakialoitetta pois, liitot käynnistävät järjestölliset toimet vastalauseena irtisanomisia helpottavalle lakimuutokselle.  Ammattiliitot aloittivat työtaistelutoimet 17.9. ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Ammattisotilas_SAK_viimeinen-niitti-potku(avautuu uuteen ikkunaan)

SAK:n hallitus perustelee järjestöllisiä toimia sillä, että yksittäisen työntekijän irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä ei saa perustua yksilöimättömiin ja epämääräisiin väitteisiin. SAK näkee, että lain toteutuminen tarkoittaisi sitä, että työnantaja voisi entistä useammin vedota luottamuspulaan esimerkiksi tapauksissa, joissa työntekijä on ollut eri mieltä työnantajana kanssa tai tuonut esiin työpaikan epäkohtia.

STTK:n hallituksen keskeisenä perusteena järjestöllisille toimille on se, että yksilöllisen irtisanomisen kriteereiden muuttaminen asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan pelkästään työnantajan koon perusteella. STTK:n mukaan muutos lisäisi tulkinnanvaraisuutta irtisanomistilanteissa ja loisi epävarmuutta työpaikoilla. Irtisanomiskynnyksen madaltamisella voisi liiton mukaan olla merkittäviä vaikutuksia työttömyysturvaan.

Akavan mukaan yritysten kasvua ei pidä rajoittaa rajaamalla sääntelyä työntekijöiden määrän mukaan. Akava ei näe, että lakimuutos lisäisi työllisyyttä mutta lisäisi epävarmuutta työpaikoilla. Tilanne olisi liiton mukaan kohtuuton työntekijöille, joiden keinot puolustautua laittomia irtisanomisia ja tätä kautta esimerkiksi 90 päivän karenssia vastaan heikkenisivät.

Lakiesitykseen muutoksia

Työministeri Jari Lindström kertoi ministeriön saamien lausuntojen pohjalta lakiesitykseen tehdyistä muutoksista 2. lokakuuta.

Ammattisotilas_JariLindström_Kuva_LauraKotila_Valtioneuvostonkanslia– Alennettu irtisanomiskynnys koskee alle 10 työntekijää työllistäviä työnantajia. Pykälän sanamuoto sopeutettiin rakenteeltaan vastaamaan voimassa olevan lain irtisanomisperusteita, kuitenkin siten, että irtisanomiskynnys on matalampi. Tämä luonnos on sellaisessa muodossa, missä tulemme viemään sen eduskuntaan.

Lakiin sisältyisi jatkossakin kiellettyjen irtisanomisperusteiden luettelo, jota sovellettaisiin myös pienissä yrityksissä. Myös varoituksen antovelvollisuutta koskevaa säännöstä olisi ministerin mukaan noudatettava.

– On argumentoitu, että hallitus on valmistelemassa esitystä, mikä mahdollistaa irtisanomisen täysin pärstäkertoimen perusteella. Tämä esitys ei oikeuta irtisanomaan mielivaltaisesti.

Ministerin mukaan myös työttömyysturvaan tulisi parannuksia muutoksen myötä. Jatkossa karenssi, eli työttömyysturvan korvaukseton määräaika, vähenisi 90 päivästä 60 päivään, jos työnantaja on irtisanonut työntekijän tämän henkilöön liittyvästä syystä. Karenssipäivien määrä koskisi kaikkia työntekijöitä.

Lisäksi hallitus esittää, että perustetaan kolmikantainen työryhmä yhteistoimintalain jatkovalmistelua varten.

SAK:n hallitus vastasi työministerin esitykseen,Ammattisotilas_JarkkoEloranta_Kuva_Jonny-Smeds_SAK että keskiviikkona 3.10. alkavat työnseisaukset perutaan vain, mikäli maan hallitus luopuu kokonaan irtisanomislain valmistelusta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi, että SAK ei näe edellytyksiä neuvotella irtisanomislaista hallituksen kanssa

– Tällä hallituskaudella toteutetut kiky-sopimuksen vaatimukset sekä tuntuvat heikennykset työttömyysturvaan vievät pohjan vaatia työntekijöiltä uusia myönnytyksiä,

Myös STTK ilmoitti puheenjohtajansa Antti Palolan suulla, että hallituksen on vedettävä esityksensä pois. Se on ainoa tapa normalisoida tilanne.

Ministeri Lindström esitti tiedotustilaisuudessa toiveen, että osapuolet olisivat halukkaita tekemään muutosta eikä vastustamaan sitä. Vaikka nykyhallitus on toiminut määrätietoisesti omat tavoitteet saavuttaakseen, Lindström korosti, että hallitus kunnioittaa kolmikantaista valmistelua.

– Olemme hallituksessa vieneet asioita eteenpäin vaikka täydellistä yksimielisyyttä ei olisikaan syntynyt.  Eduskunta on valittu tähän maahan tekemään päätöksiä. Tällä valtuutuksella me toimimme.

Mitä seuraavaksi?

Perjantaina 5.10. viitisensataa SAK:n liittopäättäjää Ammattisotilas_ViimeinenNiitti_Kuva_Jonny-Smeds_SAK_kokoontui Helsinkiin keskustelemaan muun muassa työministerin uudesta esityksestä. Kokous oli täysin yksituumainen: Koska lain perusongelma säilyy, lakiesitys täytyy hylätä. Kokous vaati, että työllisyyttä parantavia keinoja on pohdittava aidosti yhdessä neuvotellen. Liitot laajensivat työtaisteluitaan uusille toimialoille 8.10. alkaen.

Työtaistelut ovat myös nostaneet laajaan keskusteluun poliittisten työtaistelujen tulevaisuuden. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki 5.10. esityksen poliittisten työtaistelujen rajoittamisesta.

SAK:n STTK:n ja Akavan puheenjohtajat tapasivat 10.10. pääministeri Juha Sipilän. Osapuolet keskustelivat irtisanomislakikiistasta. Järjestöjen puheenjohtajien mukaan tapaamisessa käytiin läpi tilannetta ja osapuolten näkemyksiä. Tapaamisen jälkeen Sipilä antoi haastattelun, jossa hän totesi hallituksen vievän esityksen eduskuntaan suunnitelman mukaisesti.



Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Valtioneuvoston kanslia/Laura Kotila, SAK/Jonnys Smeds

  • Puolustusratkaisumme kestää paineet

    Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen aloitti tehtävässään elokuun alussa. Ensimmäisessä päiväkäskyssään komentaja toteaa, että Suomen nykyinen puolustusratkaisu kestää toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat paineet.

  • Sopimukset rakennetaan yhteistyöllä

    Uuden virkaehtosopimuksen neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Neuvotteluosapuolet ovat tavanneet säännöllisesti tammikuusta lähtien. Tavoitteena on, että uusi sopimus olisi valmis maaliskuun loppuun mennessä.

  • Puolustusselonteko 2021

    Valtioneuvosto antoi eduskunnalle puolustusselonteon syyskuussa. Selonteossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selontekoon on kirjattu myös taloudelliset raamit, henkilöstömäärätavoitteet ja lainsäädännön uudistustarpeet puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.