Muutoksia työkyvyn tukiohjelmaan
Puolustusvoimat on uudistanut työkyvyn tukiohjelmaa. Toimintamallin tarkoituksena on tukea työkykyä ja työssä jatkamista mahdollisimman pitkään.

Puolustusvoimien normitalkoita on pidetty
kovalla sykkeellä menneen vuoden loppupuolella. Särmiä on hiottu muun muassa työhyvinvoinnin ja virkistysalueiden käytön ohjaavissa normeissa. Kohtalaisen muutoksen on kokenut myös työkyvyn tukiohjelma, otsikkokin itsessään on muuttunut. Tämä normi löytyy järjestelmästä seuraavasta osoitteesta: PV PANOS – PVHSM HENKILÖSTÖALA 081- PEHENKOS TYÖKYVYN AKTIIVISEN TUEN MALLI. Toimintamallin tarkoituksena on tukea työkykyä varhaisesta vaiheesta lähtien ja mahdollistaa työssä jatkaminen myös osatyökykyisenä.
Kokonaisvaltainen käsitys työkyvystä on työhyvinvoinnin perusta. Työkyky määriteltiin pari vuosikymmentä sitten seuraavasti: kuinka hyvin ihminen selviytyy nykyisessä työssään tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa erityisesti terveydellisiin voimavaroihinsa nähden. Nykytiedon mukaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, selkeä johtaminen ja töiden järjestely, oikeudenmukaiset ja yhteiset pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä muut työyhteisölliset asiat saattavat olla hyvän työkyvyn kannalta jopa merkittävämpiä asioita kuin työntekijän terveys.
Työkyvyssä tapahtuu monia muutoksia ihmisen eliniän aikana. Esimerkiksi fyysiset voimavarat heikkenevät yleensä iän myötä. Se ei kuitenkaan välttämättä heikennä työkykyä lainkaan, koska työkyvyn muiden osatekijöiden muutokset, kuten esimerkiksi oman osaamisen ja ammattitaidon kehittyminen, vaikuttavat työkykyyn vahvistavasti. Niin kuin aikaisemmassa kappaleessa totesin, mielekäs ja sopivan haasteellinen työ vahvistaa työkykyä. Jos työ ei vastaa odotuksia ja tuntuu pakkopullalta, työkyky voi heiketä vaikka fyysisessä suorituskyvyssä ei tapahtuisikaan muutoksia.
Tässä normissa pyritään systemaattiseen työkykyjohtamiseen, jossa korostuvat ennaltaehkäisy, aiempaa varhaisempi ennakointi ja aktiivinen reagointi. Malli auttaa esimiehiä ja työntekijöitä tunnistamaan työkyvyn heikkenemistä ennakoivat merkit mahdollisimman varhain, löytämään keinoja työkyvyn ja työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemiseksi ja työkyvyttömyysriskien hallitsemiseksi. Hyvän työkykyjohtamisen avuksi normissa on kokonaisvaltaisen prosessin hallinnan kannalta kattavasti liitteitä. Liitteistä ei enää löydy puheeksi ottoa. Jonkinlaisia väristyksiä aiheuttanut termi on korvattu nyt työkykykeskustelulla.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Puhdas sisäilma työkyvyn tukena
Työpaikan terveellinen sisäilma on perusedellytys tuottavalle työnteolle. Huono sisäilma vaikuttaa terveysvaarojen lisäksi haitallisesti koko työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.
-
SYKE mittaa työyhteisön toimivuutta ja työhyvinvointia
Puolustusvoimien uudistettu työyhteisökysely nosti esille syitä työntekijöiden kuormitukselle ja työuupumukselle. Kyselyyn vastasi 75 % henkilökunnasta.
-
Verkko-opiskelun mestari
COVID19-epidemia on vaikuttanut monella tavalla ammattisotilaiden arkeen ja töiden järjestelyyn. Etätyöt ja pienryhmätyöskentely hajautetuissa työpisteissä on tullut usealle hyvin tutuksi toimintatavaksi.