Siirry sisältöön

Näköalapaikka sotilaiden liikuntaan

Vääpeli Pasi Suvisolan työ liikuntakasvatusaliupseerina on näköalapaikka varusmiesten ja ammattisotilaiden arkeen. Työssään hän haluaa innostaa ja kannustaa sotilaita liikkumiseen ja edistää henkilöstön työssä jaksamista.

Kohta kaksikymmentä vuotta Panssariprikaatissa työskennellyt Suvisola on tehnyt monipuolisen työuran. Hän aloitti ensin asevarastolla varastonhoitajana. Parin vuoden jälkeen henkilöstöryhmä vaihtui sotilasammattihenkilöksi ja tehtävät sen myötä.

Vuosien varastotöiden ja muutamien virkaurakurssien jälkeen päätin hakea vähän haasteita ja uusia kokemuksia. Vuonna 2009 siirryin opetusaliupseerin tehtävään joukkueenjohtajaksi ja aliupseerikurssin kouluttajaksi.

Nykyisessä tehtävässään liikuntakasvatusaliupseerina Suvisola aloitti syksyllä 2012.

Huomasin Ammattisotilas-lehdessä ilmoituksen aliupseerien ensimmäisestä liikunta-alan toimialajaksosta (SAMOJ2 LIIK). Olen ollut koko ikäni aktiivinen liikkumaan, harrastanut kilpaurheilua ja osallistunut joukko-osaston kilpailu- ja valmennustoimintaan, joten kiinnostuin asiasta. Muutamien esimiesten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen hain ja pääsin kurssille. Aika pian kurssin jälkeen esikunnassa aukesi liikuntakasvatusaliupseerin tehtävä, johon hain ja tulin valituksi.

Halu kehittyä vie eteenpäin

Suvisola on koko työuransa ollut halukas kehittämään omaa osaamistaan sekä virkaurakursseilla että siviilissä.  Hän suoritti kahdessa vuodessa liikunnanohjauksen perustutkinnon oppisopimuksella Varalan urheiluopistolla.

Halusin siviilistä liikunta-alan tutkinnon, joka tukee virkatyötäni. Selvitin ensin, minkälaisia mahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseksi työn ohella on ja miten työnantaja tukee kouluttautumista. Päädyin pian oppisopimukseen. Kun esitin asian esimiehelle, hän puolsi opintoja heti. Olin tuolloin ollut liikunta-alalla neljä vuotta. 

Tutkinnon suorittamiseen liittyvät näytöt Suvisola teki henkilökunnalle ja varusmiehille kohdistettuina liikuntatilaisuuksina. Hän matkusti kerran kuukaudessa viikoksi Tampereelle opintoihin liittyvälle lähijaksolle. Muut opintosuoritukset hän teki virkatyönä ja vapaa-ajalla.

Opinnot vaativat sitkeyttä ja valmistuin suurin piirtein määräajassa.

Suvisolalla on noin 17 vuotta virkauraa jäljellä. Hänellä on myös tavoitteita oman osaamisensa kehittämiseen

Haluaisin liikunta-alan mestariopintoihin 3 5 vuoden päästä. Se toivottavasti avaisi minulle polkuja vaativimpiin tehtäviin. Olen myös pohtinut, että liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinto voisi tukea tehtäviäni. Tämä on haave ja jonkinlainen tavoitekin.

Joukko-osasto satsaa liikkumiseen

Suvisolan käsien läpi – ainakin paperilla – kulkee vuosittain 2600 varusmiestä ja noin 650 henkilökuntaan kuuluvaa. Hän johtaa kuntotestejä, organisoi kilpailutoimintaa, hankkii urheiluvälineitä ja tukee monin muin tavoin varusmiesten ja henkilökunnan liikuntaa.

Suvisola kertoo, että Panssariprikaatissa on monipuoliset liikuntamahdollisuudet varusmiehille ja henkilökunnalle. Lisäksi kuntotestit ja muut mittausmahdollisuudet tarjoavat sotilaille erinomaisen mahdollisuuden seurata omaa kuntoaan ja sen kehittymistä.  Ammattilaisen silmin asiaa arvioiva liikuntakasvatusaliupseeri näkee toki paljon kehittämiskohteitakin oman joukko-osastonsa liikuntamahdollisuuksissa. Tärkeimpinä kehittämiskohteina hän pitää asianmukaisilla sosiaalitiloilla varustettua liikuntahallia sekä nykyaikaista urheilukenttää.

Niukassakin taloustilanteessa Panssariprikaati on kuitenkin halunnut satsata varusmiesten ja henkilökunnan liikkumiseen. Liikuntapaikkoja on runsaasti ja niissä on tarjolla välineitä monipuoliseen liikkumiseen.

Meillä on kuntosali, kamppailutila, palloiluhalli, esterata, pallokenttä, juoksurata ja frisbeegolf-rata. Uusimmat liikuntapaikat ovat kuntoportaat ja kaksi lihaskuntoharjoitteluun tarkoitettua kuntokehikkoa. Henkilökunta käyttää paljon kuntosalia. Myös palloiluhallia ja voimistelusalia käytetään paljon.

Suvisola kertoo, että Panssariprikaatin työhyvinvointitoimikunta järjestää lisäksi viikoittain erilaisia liikuntatapahtumia. Myös uimahallikäyntejä tuetaan maksamalla puolet henkilökunnan uimahallikäyntimaksuista. Prikaatissa on järjestetty myös eri lajeihin keskittyviä kuntokampanjoita. Teemoina ovat olleet esimerkiksi sauvakävely, hiihto, juoksu ja pyöräily. Näiden tavoitteena on ollut kannustaa työntekijöitä kiinnostumaan liikunnasta.

Viikkoliikunta kannattaa hyödyntää

Liikunta-alan ammattilaisena Suvisola on huolissaan siitä, että liikkuminen unohtuu kiireisessä arjessa.

Tuntuu, että kaikilla on paljon työtä eikä tekijöitä ei ole liiaksi. Osalla tämä kuormitus näkyy myös fyysisessä toimintakyvyssä ja sen heikentymisessä. Aikaa ei oikein osata ottaa liikkumiseen.

Suvisola pitää valitettavana, että myös ainutlaatuinen viikkoliikuntamahdollisuus jää monelta hyödyntämättä.

Viikkoliikunta on tosi hyvä etu. Tämän edun hyödyntäminen vaihtelee kovasti. Kun mahdollisuus kerran on, sitä pitäisi rohkeasti käyttää. Jos viikkoliikuntaa ei suunnittele omaan ohjelmaan, se jää tekemättä. Kannustan kaikkia viikkoliikunnan hyödyntämiseen mahdollisuuksien mukaan ja liikkumaan vapaa-ajalla 3 5 kertaa viikossa.

Liikuntakasvatusaliupseerin omaan liikuntahistoriaan on aikaisemmin kuulunut erityisesti kamppailulajeja, ampumahiihtoa ja juoksua. Tällä hetkellä viikon liikuntaohjelmaan sisältyy neljä kuntosalikertaa ja yksi noin 45 minuutin juoksulenkki.

– Olen huomannut, että lihaskunnon tärkeys – sen ylläpito ja kehittäminen – korostuu, mitä enemmän ikää tulee. Kestävyyttäkään ei tule unohtaa. Pitkäkestoinen liikunta auttaa myös purkamaan stressiä ja paineita.

Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen

  • Tykkimestarina ohjusveneellä

    Ylikersantti Joonas Kuivalainen (31) työskentelee ohjusveneellä tykkimestarina. Hän on myös menestyksekäs ja monipuolinen urheilija, joka niittää mestaruuksia Suomessa ja kansainvälisillä areenoilla.

  • Huikeatkin tavoitteet ovat saavutettavissa

    Jääkiekkoilija Tanja Niskanen (27) on valittu Aliupseeriliiton Vuoden urheilijaksi. Kersantti Niskanen työskentelee Karjalan lennostossa tilannevalvonta-aliupseerina. Suomen kansalle Niskanen tuli tutuksi jännittävässä jääkiekon MM-turnauksessa, jossa naisten joukkue taisteli Suomelle hopeaa.