Maanpuolustustahto ja asevelvollisuuden kannatus nousuun

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtaja Harri Järvinen nostaa vuoden 2019 tutkimuksen tuloksista esille suomalaisten vahvan maanpuolustustahdon ja nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän laajan kannatuksen. 

– Edellisen tutkimuksen yhteydessä polemiikkia herätti se, että maanpuolustustahdossa oli muutaman prosenttiyksikön notkahdus. Samoin suhtautuminen yleiseen asevelvollisuuteen oli muuttunut. Nyt suunta on kääntynyt nousuun.

Järvinen kertoo, että uuden tutkimuksen mukaan sekä maanpuolustustahto että yleisen asevalvollisuuden kannatus on taas nousussa.

Vuoden 2018 huolestuttavien tulosten takia MTS halusi selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet maanpuolustustahdon laskuun. Tutkimukseen osallistuneet saivat uusimmassa tutkimuksessa perustella maanpuolustustahtoon liittyvää vastaustaan. Kysymykseen Olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? kyllä-vastauksen antaneet perustelivat näkemystään erityisesti itsenäisyydellä, isänmaalla, velvollisuudella ja vapaudella. Kysymykseen ei-vastauksen antaneet puolestaan perustelivat kantaansa sillä, että diplomatia ja neuvottelut ovat ensisijaiset keinot. Myös ihmishenkien menetykset nostettiin perusteeksi. Esiin nousi myös ydinaseet ja Suomen pienuus ja voimattomuus varautua niihin.

Hallitusohjelman mukaan, hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.  MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva pitää tärkeänä, että MTS on seurannut pitkään kansalaisten näkemyksiä asevelvollisuudesta. Hän korostaa, että jotta nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää verrataan johonkin muuhun vaihtoehtoon, näitä vaihtoehtoja tulee olla olemassa. Siksi avoin keskustelu on tärkeää.

– Meillä on hyvät valmiudet keskustella asevelvollisuudesta ja sen kehittämisestä. Kansalaiset sukupuolesta riippumatta, ovat mukana asevelvollisuudesta käytävässä keskustelussa. MTS:n tutkimuksen tulokset antavat tulevalle parlamentaariselle ryhmälle tienviittaa asian käsittelyyn.

Suomalaiset pitävät Suomen tekemää sotilaallista yhteistyötä myönteisenä. Erityisen myönteisesti kansalaiset suhtautuvat Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa tehtävään sotilaalliseen yhteistyöhön. Myös sotilaallinen yhteistyö Euroopan unionissa koetaan myönteiseksi. EU:n nähdään vaikuttavan myönteisesti Suomen turvallisuuteen. Sen sijaan Nato-yhteistyölle ei ole edelleenkään laajaa kannatusta. Kanerva näkee tulokset merkityksellisenä.

– Kansainvälistä yhteistyötä halutaan lisää ja sitä ymmärretään. Yhteistyö nähdään todella tärkeänä Suomen puolustuskyvyn kannalta. Nato-jäsenyys ei tässäkään ilmapiirissä ole saanut lisää kannatusta osakseen. Siitä huolimatta kansalaisten enemmistä tukee sotilaallista yhteistyötä. Tämä on tärkeä ja mielenkiintoinen asia.

MTS on seurannut tutkimuksessa vuodesta 2004 lukien kansalaisissa huolta aiheuttavien tekijöiden kehittymistä. Tulokset kertovat, että kansalaisten mielissä eniten huolta aiheuttavat pakolaistilanne ja kansainvälinen terrorismi. Myös joukkotuhoaseiden leviäminen, ilmastonmuutos, järjestäytynyt rikollisuus ja poliittiset ääriliikkeet huolestuttavat suomalaisia. Ilkka Kanerva korosti tutkimuksen julkaisutilaisuudessa, että Suomen tulee olla aseellisten konfliktien lisäksi riittävästi varautunut myös ei-aseellisiin uhkiin.

>> Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2019(avautuu uuteen ikkunaan)