Siirry sisältöön

Viikkolevon korvaaminen, 2020-luvun sotilasfarssi

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 11§:n on kirjattu: ”Virkamiehelle on, ellei välttämättömistä virkatehtävistä muuta johdu, annettava vähintään 36 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo”. Tätä kirjausta on noudatettu tai jätetty noudattamatta. Kukaan ei tiedä, sillä minkäänlaista sanktiota ei noudattamatta jättämisestä ole koitunut.

Kevään 2021 sopimuskierroksella viikkolepoasia  otettiin työn alle, ja saatiin aikaiseksi soveltamisohje toteutumatta jääneen viikkolevon korvaamisesta. Aliupseeriliiton jäsenet ottivat ilolla vastaan soveltamisohjeen. Tuntui siltä, että työnantaja oli siirtynyt puheista tekoihin edesauttaakseen työssä jaksamista. Pääesikunta julkaisi ohjeen menettelytavoista huhtikuun lopulla. Tätä ohjetta myötäillen kirjoitin artikkelin myös Ammattisotilas-lehteen.

>> Lue artikkeli: Viikkolevon korvaaminen

Ensimmäiset pilvet kerääntyivät taivaalle kesäkuun puolessa välissä, kun työnantaja esitteli järjestöille uuden tulkinnan toteutumatta jääneen viikkolevon korvattavuudesta. Korvattavaksi ajaksi ei lasketakaan koko ajanjaksoa, jolla 36 tunnin viikkolepo alittuu, vaan ainoastaan se osa siitä, joka on ollut työaikaa. Asiaa harmiteltiin, mutta tutustuttuamme yleisen työaikalain tulkintaan olimme valmiita pitkin hampain tämän hyväksymään.

Asia sai vielä uusia piirteitä erään puolustushaaran tekemän kyselyn jälkeen. Tässä puolustushaarassa pidetään valmiutta yllä niin, että osa henkilöstöstä ”päivystää” aina kalenteriviikon kerrallaan. Tälle ”päivystysviikolle” suunnitellaan kaikille viikon seitsemälle päivälle työvuoro ja työajan ulkopuolinen aika ollaan varallaolossa. Puolustushaarassa oli jo suunniteltu, että muuttamalla ”päivystyksen” rytmitystä voidaan valmiusvelvoite täyttää ja samalla virkamiehille voidaan antaa sopimuksen mukainen yhdenjaksoinen viikkolepo.

Pääesikunnan vastaus oli kuitenkin varsinainen pommi. Saamatta jäänyttä viikkolepoa ei tarvitse korvata, jos syynä on välttämättömien virkatehtävien hoito! Viimeisintä Pääesikunnan lähettämää viestiä kun tulkitsee, niin paitsi että 1) sotilaallinen harjoitus, 2) meripalvelus, 3) päivystyspalvelu ja 4) sellainen valmiuden ylläpitoon liittyvä työtehtävä, johon ei ole voitu varautua työaikasuunnittelussa, niin myös välttämättömien virkatehtävien hoito on syynä olla korvaamatta toteutumatta jäänyttä viikkolepoa.

Pienellä luottamusmiesporukalla pohdiskelimme, milloin toteutumatta jäänyttä viikkolepoa sitten voitaisiin korvata? Kyseeseen tulee vain tilanne, jolloin virkamies suunnitellun viikkolevon aikana käsketään töihin. Eikä tämäkään koske tilanteita, joissa syy ylimääräiseen työvuoroon löytyy edellisessä kappaleessa luetelluista neljästä kohdasta! Käytännössä keväällä sovitut työssä jaksamiseen liittyvät parantamistoimet sulivat tähän.

Työnantajan puheissaan korostama työssä jaksamisen edistäminen ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen sai ihan uuden merkityksen. Näytetään, miten asia voitaisiin järjestää, mutta kesken uuden soveltamisen painetaan hätäjarrua ja perutaan kaikki. Lopuksi virkamiehelle jää jäljelle pelkästään paha mieli.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Asta Ruuskanen, Henri Hakulinen

  • Valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa

    Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Oranen näkee, että valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa. Hän pitää perusteltuna Valtioneuvoston puolustusselonteon painotusta puolustusvoimien valmiuden kehittämiseksi.

  • Kuin kriisinhallintapalveluksessa

    Otsikko voi olla hämäävä, mutta kumpuaa aidoista tunteista, joita näiden ensimmäisen kolmen viikon aikana olen kokenut pääluottamusmiehen tehtävässä. Uusi työ, uudet yhteistyötahot ja uusi asuinympäristö, jossa opetellaan elämään uutta arkea.

  • Onko työssä sattunut tapaturma työtapaturma?

    Pohtiessani työtapaturmaa sanana, on sen kuvaus mielestäni selkeä. Tapaturma, joka on sattunut töissä. Viime aikoina kuulemani perusteella asia ei kaikkien mielestä ole ihan noin yksiselitteinen.