Siirry sisältöön

Viikkolevon korvaaminen, 2020-luvun sotilasfarssi

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 11§:n on kirjattu: ”Virkamiehelle on, ellei välttämättömistä virkatehtävistä muuta johdu, annettava vähintään 36 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo”. Tätä kirjausta on noudatettu tai jätetty noudattamatta. Kukaan ei tiedä, sillä minkäänlaista sanktiota ei noudattamatta jättämisestä ole koitunut.

Kevään 2021 sopimuskierroksella viikkolepoasia  otettiin työn alle, ja saatiin aikaiseksi soveltamisohje toteutumatta jääneen viikkolevon korvaamisesta. Aliupseeriliiton jäsenet ottivat ilolla vastaan soveltamisohjeen. Tuntui siltä, että työnantaja oli siirtynyt puheista tekoihin edesauttaakseen työssä jaksamista. Pääesikunta julkaisi ohjeen menettelytavoista huhtikuun lopulla. Tätä ohjetta myötäillen kirjoitin artikkelin myös Ammattisotilas-lehteen.

>> Lue artikkeli: Viikkolevon korvaaminen

Ensimmäiset pilvet kerääntyivät taivaalle kesäkuun puolessa välissä, kun työnantaja esitteli järjestöille uuden tulkinnan toteutumatta jääneen viikkolevon korvattavuudesta. Korvattavaksi ajaksi ei lasketakaan koko ajanjaksoa, jolla 36 tunnin viikkolepo alittuu, vaan ainoastaan se osa siitä, joka on ollut työaikaa. Asiaa harmiteltiin, mutta tutustuttuamme yleisen työaikalain tulkintaan olimme valmiita pitkin hampain tämän hyväksymään.

Asia sai vielä uusia piirteitä erään puolustushaaran tekemän kyselyn jälkeen. Tässä puolustushaarassa pidetään valmiutta yllä niin, että osa henkilöstöstä ”päivystää” aina kalenteriviikon kerrallaan. Tälle ”päivystysviikolle” suunnitellaan kaikille viikon seitsemälle päivälle työvuoro ja työajan ulkopuolinen aika ollaan varallaolossa. Puolustushaarassa oli jo suunniteltu, että muuttamalla ”päivystyksen” rytmitystä voidaan valmiusvelvoite täyttää ja samalla virkamiehille voidaan antaa sopimuksen mukainen yhdenjaksoinen viikkolepo.

Pääesikunnan vastaus oli kuitenkin varsinainen pommi. Saamatta jäänyttä viikkolepoa ei tarvitse korvata, jos syynä on välttämättömien virkatehtävien hoito! Viimeisintä Pääesikunnan lähettämää viestiä kun tulkitsee, niin paitsi että 1) sotilaallinen harjoitus, 2) meripalvelus, 3) päivystyspalvelu ja 4) sellainen valmiuden ylläpitoon liittyvä työtehtävä, johon ei ole voitu varautua työaikasuunnittelussa, niin myös välttämättömien virkatehtävien hoito on syynä olla korvaamatta toteutumatta jäänyttä viikkolepoa.

Pienellä luottamusmiesporukalla pohdiskelimme, milloin toteutumatta jäänyttä viikkolepoa sitten voitaisiin korvata? Kyseeseen tulee vain tilanne, jolloin virkamies suunnitellun viikkolevon aikana käsketään töihin. Eikä tämäkään koske tilanteita, joissa syy ylimääräiseen työvuoroon löytyy edellisessä kappaleessa luetelluista neljästä kohdasta! Käytännössä keväällä sovitut työssä jaksamiseen liittyvät parantamistoimet sulivat tähän.

Työnantajan puheissaan korostama työssä jaksamisen edistäminen ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen sai ihan uuden merkityksen. Näytetään, miten asia voitaisiin järjestää, mutta kesken uuden soveltamisen painetaan hätäjarrua ja perutaan kaikki. Lopuksi virkamiehelle jää jäljelle pelkästään paha mieli.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Asta Ruuskanen, Henri Hakulinen

  • Keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu

    Puolustusvoimien vaativimpia aliupseeritehtäviä ollaan liittämässä keskitetyn tehtävä- ja seuraajasuunnittelun piiriin. Tähän asti opistoupseerit ja aliupseerit ovat olleet keskitetyn tehtävä- ja seuraajasuunnittelun ulkopuolella. Tähän on nyt tulossa muutos.

  • Neuvottelutulokset astuvat voimaan

    Sopimuserimielisyyksien välttämiseksi on tärkeää, että sopimusten soveltaminen ja henki jalkautuvat käytäntöön oikeanlaisena.

  • Valtion virkaehtosopimuskausi päättyy

    Virka- ja työehtoja käsittelevissä neuvottelupöydissä on tilanne päällä. Useat sopimusalat ovat jo syksystä lähtien yrittäneet löytää osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Apua sovinnon löytämiseen on haettu aina valtakunnan sovittelijan toimistosta lähtien.