Siirry sisältöön

Tuntematon sammakko R.I.P.

Mediat uutisoivat kesällä tapauksesta, joka johti kahden reserviupseerioppilaan palauttamiseen maitojunalla takaisin joukko-osastoonsa. Oppilaat olivat tappaneet Pahkajärven ampuma-alueella sammakon ja tämän johdosta heidät oli todettu sopimattomaksi johtajakoulutukseen.

Upseerioppilaiden epäiltiin syyllistyneen Ammattisotilas_Antti eläinsuojelu-, luonnonsuojelu- ja palvelusrikokseen.

Uutisista ei ilmennyt, oliko surman kohteena ollut yksilö möly-, viita- vai tavallinen sammakko vai rupikonna. Kaikki nämä Suomen sammakkolajit ovat rauhoitettuja. Rauhoitettua eläintä ei saa tappaa – ja jos tappaa, siitä kiinni jäädessä joutuu mahdollisen rikosseuraamuksen ohella maksamaan ympäristöministeriön määrittämän korvauksen. Sammakon surmaamisesta taksa on 17 euroa, rupikonnasta 34 euroa.

Upseerioppilaiden teko on tuomittava ja kurssin päättäminen heidän osaltaan oli perusteltua.

Olvin olutpurkin kyljessä kerrotaan tarina eversti Johan August Sandelsista, joka koulutti miehiä ajattelemaan aina sotilaan tavoin. Kerran hän oli nähnyt keittiömiehen taiteilevan liiaksi lastatun työntökärryn kanssa. Kärryn kaatuessa mies nappasi kiinni oluttynnyristä ja antoi muun levitä maahan. ”Juuri niin, strategia on taito valita taistelut, jotka taistelee”, oli Sandels tokaissut.

Upseerioppilaat valitsivat väärän taistelun – heidän olisi pitänyt keskittyä aivan toisenlaiseen taistoon sammakon surmaamisen sijaan. Puolustusvoimissa palvelevien sotilaiden tehtävänä on puolustaa isänmaata – ei tappaa sen kamaralla kurnuttavia ja kirmailevia viattomia luontokappaleita.

Jotkut voivat toki vähätellä sammakon kokemaa kurjaa kohtaloa. Sanonnan mukaan sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Ja jo rauhan aikana sammakoita varmasti silpoutuu kovapanosammuntojen uhreina tai liiskaantuu panssareiden telaketjujen alle, eikä näistä tappioista tulenjohtajia tai vaunukuskeja tilille laiteta. Shit happens, mutta tarkoituksella eläimiä ei harjoituksissa tietenkään tapeta. Luonnonsuojelulaissakin rikoksen tai rikkomuksen lähtökohtana on teon tahallisuus tai törkeä huolimattomuus. Mitä pienemmistä eläimistä on kyse, sitä vaikeampi on vahinkoja välttää.

Puolustusvoimien reagointi sammakko-casessa ilmentää kansalaisten muuttunutta suhtautumista eläimiin. Tapausta ei ollut mahdollista ohittaa olankohautuksin – silloin armeijan imagoon olisi voinut tulla iso ruttu.

Eläinten oikeuksia ja asiallista kohtelua korostetaan nykyään aivan eritavalla kuin ennen. Lemmikkieläimiä inhimillistetään ja ne luetaan perheenjäseniksi siinä kuin lapsetkin. Lemmikeistä pidetään usein parempaa huolta kuin monista ihmisistä. Lehmien, sikojen ja muiden tuotantoeläinten pitoa säännellään tarkasti. Pulaan joutuneita ja loukkaantuneita villieläimiäkin vaaditaan autettavaksi. Ja jos siinä ei onnistuta, syyttävät sormet sojottavat somessa kohti vastuullisia viranomaisia. Suomenlahdelle kesällä eksyneen mursun menehtyminen oli tragedia – muillekin kuin mursuparalle itselleen.

Sammakot ovat sympaattisia eläimiä, eikä niistä ole harmia ihmisille eikä ympäristölle. Päinvastoin kurnuttajat ovat tuottaneet iloa ihmiskunnalle mm. innoittamalla kulttuurintuottajia. Muistamme Four Catsin ja Brita Koivusen Saku Sammakon kosiomatkakappaleen ja Grimmin veljesten Sammakkoprinssisadun sekä Muppet Show’n mainion Kermitin.

Kesällä kuulimme, että sammakoilla on erityinen rooli puolustusvoimien ylipäällikön, presidentti Niinistön ja hänen perheensä Kultarannan kesänvietossa. Presidenttiparin ja heidän Aaro-poikansa harrastuksiin kuuluvat öiset sammakkosafarit, joiden aikana he ihastelevat polkujen kurnuttajia taskulamppujen valokeiloissa. Sammakoilla on siis sijansa luontoystävinä tunnetun presidenttiparin sydämissä. Tuntemattoman sammakon surma Pahkajärvellä on saattanut aiheuttaa surua ylintä valtiojohtoa ja tämän lähipiiriä myöten. Mahtaa murhamiehiä mietityttää, mitä tulikaan tehtyä.
Ammattisotilas_Terveisin Antti

Antti Kymäläinen

  • Isänmaallisuus – katoavaa kansanperinnettä?

    Ammattisotilaat ovat ottaneet isänmaan puolustamisen elämäntehtäväkseen, mikä on arvokas ja kunnioitettava valinta. Tunnustuksen ansaitsevat myös kaikki ne yli 20 000 nuorta miestä ja naista, jotka vuosittain astuvat varusmiespalveluksen ja siirtyvät sen jälkeen reserviin sodan ajan joukkoihin sijoituskelpoisina sotilaina.

  • Vihollisen katala juoni

    Ajassamme korostetaan ihmisen omaa valinnanvapautta - sanelua ei suvaita. Yksilön mielihalut menevät kaiken yläpuolelle. Kansalaisia kannustetaan tekemään juuri sellaisia valintoja, jotka itsestä hyvältä tuntuvat.

  • Kauheus on katsojan silmissä

    Kalat eivät ilmeile inhimillisesti tai ääntele ihmisen korviin kuuluvalla taajuudella, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne tuntisi kipua, stressiä ja pelkoa, kirjoittivat eläinsuojelun aktiivit Helsingin Sanomissa (HS 17.6.).