Siirry sisältöön

Sukupuoliasioita

Tasa-arvoiset tehtävänimikkeet nousivat julkiseen keskusteluun menneen syksyn aikana, kun Aamulehti ilmoitti käyttävänsä jatkossa kirjoituksissaan sukupuolineutraaleita titteleitä. Naisesimiehistä lehti ei vastaisuudessa kirjoita vaan puhuu pomoista ja päälliköistä. Luottamusmiehet lehti nimeää henkilöstön edustajiksi ja puhemiehet puheenjohtajiksi. Miespäätteiset pestinimet poistuvat päivälehden palstoilta.

Mikäli Aamulehden aloitteesta tulee uusi normaali, Ammattisotilas_AnttiPuolustusvoimatkin joutuu tarkasteleman tittelistöään.

Sotilasarvot ovat onneksemme pääosin jo nykyisin sukupuolettomia – vesivoimien pursimiestä ja ylisellaista lukuun ottamatta. Helpoiten ongelma näiden kohdalta ratkeaisi, jos laivasto siirtyisi vääpelin ja ylivastaavan käyttöön. Perinnesyiden vuoksi tämä ei onnistune vaan meriväki joutuu etsimään omat arvot pursipersoonilleen.

Puolustusvoimien päällystön tehtävänimikkeet ovat samoin sukupuolisesti suuntautumattomia. Sotilasammattihenkilöillä nimikkeet olivat vielä miesvoittoisia, mallia taisteluvälinemies, viestivälinemies tai vartiomies. Aliupseeristoon siirtymisen seurauksena tittelit muutettiin aliupseeripäätteisiksi, jolloin epäkohta korjaantui alipäällystönkin osalta.

Suurimmat sukupuolihaasteet sotaväessä liittyvät varusmiehiin ja yleisesti miehistöön. Naisisto hyväksyttiin armeijan sotilastehtäviin parikymmentä vuotta siten, kun asepalvelus avattiin viisaammalle sukupuolelle. Arkikielessä naistenkin osalta puhutaan varusmiespalveluksesta, vaikka jo asiaa koskevassa lakitekstissäkin selvennetään, että ”nainen voidaan ottaa varusmiespalvelusta vastaavaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen.”

Tämän vääristymän oikaisemiseksi varusmiehelle pitäisi löytää neutraali nimitys. Asevelvollinen ei käy, koska velvollisuus ei rajoitu varusmiespalvelusaikaan. Varushenkilö, -persoona tai -olento ovat liian steriileitä. Pelkkä sotilas tai taistelijakaan ei käy, koska sotilastaistelijoita ne kaikki päällyspatruunatkin ovat, korpraalit, kornetit, kommodorit, jne. Pelkän palvelusjakson osalta ase- tai sotilaspalvelusvaihtoehdot voisivat sen sijaan istua kieleen ja täyttää sukupuolien syrjimättömyyden vaateen.

Paljon neutralisoitavaa löytyy miehistön sotilasarvoista ja tehtävänimikkeistä. Sotamies on perusarvo, mutta se on helposti korjattavissa pelkäksi sotilaaksi. Sukupuolettomat tittelit kelpaavat sellaisenaan kuten jääkärit ja pioneerit sekä niihin päättyvät nimikkeet. Mutta tykkimiehet, viestimiehet sekä auto- ja lentosotamiehet tarvitsevat uuden muotoilun. Miltä kuulostaisivat tykittäjä, viestittäjä, autoilija ja lentosotija?

Vai pitäisikö ottaa mallia Amerikan murteesta, jossa perussoturin titteli on private – ”yksityinen”? Tällainen laina voisi sopia meille – onhan sotaväessä jo pitkään korostettu, että joukko koostuu yksilöistä. Ajatusta tukee myös maavoimien uudistettu taistelutapa, jossa hyödynnetään yksittäisten taistelijoiden oma-aloitteisuutta. Juroa ja syrjään vetäytyvää suomalaista mielenlaatua mukaileva muoto mosurille voisi olla yksinäinen – siis yksinäinen Virtanen, Korhonen tai Mäkinen. Kun sukupuolisuus terminä on kaksimielinen – puolet ja puolet – olisi yksinäinen kohtuullisen neutraali nimike meidän käyttöömme.

Periaatteellisesti pahin tasa-arvo-ongelmamme pelkistyy esimiestitteliin. Nimike esiintyy armeijan esitteissä, ohjesäännöissä sekä sotaväkeä koskevassa lainsäädännössä ja muussa normistossa. Puhekielestä nyt puhumattakaan. Jos ajan virtauksia joudutaan seuraamaan, tulee paljon päivitettävää. Onneksi meillä on mittava määrä synonyymejä esimiestemme nimittelyyn – löytyy komentajia, päälliköitä, johtajia, toimialavastaavia, tiiminvetäjiä ja toimettomien työntäjiä.

Mutta vielä on jokeri hihassa. Yksi kaikille sotilaille sovelias titteli on jäänyt tässä pohdinnassa paitsioon, nimittäin sankari. J Karjalaisen sanoin ”Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan, me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen.”

 Antti Kymäläinen

Ammattisotilas_Terveisin Antti


  • Sulkeisjärjestys kaipaa päivittämistä

    Käynnissä olevalla Koulutus 2020 -ohjelmalla uudistetaan Puolustusvoimien varusmieskoulutusta. Tavoitteena on hyödyntää entistä laajemmin nykyaikaista teknologiaa ja luopua vanhoista menneen maailman käytännöistä.

  • Kohti virtuaalista varusmiespalvelusta

    Elisabeth Rehnin ajatushautomo Bank of Ideas heitti toukokuun helteiden aikana ilmaan ajatuksen asevelvollisuuden korvaamisesta sekä naisia että miehiä koskevalla kansalaispalveluksella.

  • Nimittely henkilökohtaistuu

    Joudun valitettavasti palaamaan jo aikaisemmin ruotimaani tasa-arvoisen tituloinnin teemaan, sillä tasavallassa otetaan nyt pitkiä loikkia verbaalisessa yhdenvertaisuudessa.