Ammattisotilaan eläketurva
Ammattisotilaiden eläketurva eroaa yleisestä työeläkkeiden määräytymisestä. Keskeiset erot sotilaseläkejärjestelmässä ovat alhaisempi eläkeikä, eläkkeen kertyminen, loppupalkan määräytyminen, loppukarenssiehto sekä palkattomia keskeytyksiä koskevat säännökset.
Julkisen sektorin eläkeasioita hoitaa Keva. 
Kevan kehittämispäällikkö Harri Järvensalo kertoo, että ammattisotilaan alin vanhuuseläkeikä määräytyy pääosin syntymävuoden mukaan. Poikkeuksia syntymäaikaan perustuvalle eläkeiän määräytymiselle on vielä jossakin määrin.
– Palvelusvuosien määrä ennen vuotta 1995 vaikuttaa sotilaallisen värvätyn tehtävissä aloittaneiden ja aliupseerin virasta sotilaseläkkeelle jäävien miesten eläkeoikeuden syntymiseen.
Järvensalo kertoo, että myös aliupseerin virassa palvelevalla naisella, joka on ollut värvättynä vuoden 1994 lopussa, eriamisikä on 60 vuotta. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä eläkkeelle samassa iässä kuin vastaavassa virassa palvelevalla miehellä. Tällöin eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, jos hän jää eläkkeelle ennen kuin on täyttänyt 55 vuotta.
Ansiot vaikuttavat eläkkeen määrään
Eläkkeen määrä lasketaan loppupalkan ja vuosiansioiden perusteella. Järvensalo kertoo, että vuosiansioista lasketaan eläketapahtumaa eli eläkkeen saamisedellytysten täyttymistä edeltävän 10 viimeisen kalenterivuoden eläkekertymä. Lisäksi kyseisten vuosiansioiden perusteella määritetään loppupalkka.
– Loppupalkkaa käytetään vapaakirja-ajan eläkkeen, eläketapahtumavuoden eläkkeen ja eläkkeen enimmäismäärän laskemiseen sekä kertoimen määrittämiseen. Vuosiansioista vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksu.
Sotilaseläkkeen määrää laskettaessa huomioidaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palveltu aika. Myös siviilikriisinhallintatehtävät huomioidaan, jos henkilö on ollut tehtävän alkaessa ja päättyessä sotilasvirassa.
– Jos ammattisotilas on ollut työurallaan valtiolla siviilitehtävissä, myös se huomioidaan sotilaseläkkeen määrää laskettaessa, jos sotilastehtävään on tuon jälkeen siirtynyt ennen vuotta 2005.
Perhevapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja muu palkaton keskeytys työntekoon voi Järvensalon mukaan vaikuttaa eläkkeen määrään.
– Vuodesta 2014 alkaen jokainen vuosi, jona henkilöllä on sotilasansioita vähintään 18012 euroa (vuoden 2022 tasossa), luetaan vuoden pituiseksi sotilaseläkeajaksi, riippumatta palkattoman keskeytysajan pituudesta. Aikaisempien vuosien keskeytysten vaikutus sotilaseläkkeeseen riippuu keskeytyksen ajankohdasta.
Palkattomien keskeytysten vaikutuksista sotilaseläkkeen määrään, on kerrottu tarkemmin Kevan sotilaseläkeoppaassa.
Ammattisotilas saattaa sotilaseläkkeelle jäätyään työllistyä siviilitehtävään Puolustusvoimissa. Järvensalo kertoo, että tuolloin kertynyt eläke tulee maksettavaksi myöhemmin, yleisen vanhuuseläkkeen sääntöjen mukaisesti.
– Jos sotilaseläkkeelle jäänyt työskentelee eläkkeellä sotilaana kriisinhallintatehtävissä, kertyy eläke kuten sotilastehtävissä ja uusi eläke yhteensovitetaan vanhaan sotilaseläkkeeseen.
Sotilaseläkettä tulee hakea
Järvensalo muistuttaa, että sotilaseläkettä 
tulee aina itse hakea. Eläkettä haetaan vanhuuseläkehakemuksella. Keva suosittelee, että hakemus tehdään sähköisesti noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jääntiä.
– Kevan verkkosivuilla on ohje eläkkeen hakemisesta. Myös oman työeläkeotteen voi tarkastaa verkossa. Eläkkeen haku onnistuu sähköisesti Omat eläketietosi -palvelussa.
Kevan Omat eläketietosi -palvelussa voi hoitaa kaikki sotilaseläkkeeseen liittyvät asiat sähköisesti. Työeläkeotteessa näkyy tiedot sotilaspalveluksesta, palkattomista etuuksista, muista työ- tai virkasuhteista sekä mahdollisista keskeytysajoista. Palvelusta löytyy myös tiedot sotilaseläkeoikeuden täyttymisajakohdasta ja tähän mennessä kertyneestä eläkkeen määrästä. Myös eläkkeen hakeminen ja siihen liittyvä viestiminen Kevan sotilaseläkeasiantuntijoiden kanssa tapahtuu Omat eläketietosi -palvelun kautta.
Lisätietoa sotilaseläkeasioista
>> Omat eläketietosi(avautuu uuteen ikkunaan)
>> Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilökunnan eläketurvaopas(avautuu uuteen ikkunaan)
>> Näin haet eläkettä(avautuu uuteen ikkunaan)
>> Omavero-palvelu(avautuu uuteen ikkunaan)
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Nato-jäsenyys vaikuttaa aliupseerien täydennyskoulutukseen
Suomi jätti Nato-hakemuksensa toukokuussa. Jäsenyys tulee vaikuttamaan myös aliupseerien koulutusjärjestelmän sisältöihin tulevina vuosina. Pääesikunnan koulutuspäällikkö eversti Kari Pietiläinen kertoo, että täydennyskoulutuksen sisällöt valjastetaan palvelemaan muuttuvaa toimintaympäristöä.
-
KIKY-pidennykset poistuvat
Valtion sopimusratkaisussa sovittiin, että kilpailukykysopimuksen (KIKY) mukanaan tuoma palkaton työajan pidennys poistuu lokakuussa.
-
Oikeaa tietoa ja vertaistukea
Porin prikaatissa työskentelevä kriisinhallinta-asioiden sosiaalikuraattori Dina Varjamo tapaa vuosittain suuren määrän kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia ja heidän läheisiään.